Tapion toiminnalla on merkittävä vaikutus suomalaisessa maankäytössä ja luonnossa. Toimintamme perustuu ennen kaikkea suureen positiiviseen kädenjälkeen.
Merkittävimmät myönteiset vaikutukset vastuullisuuteen liittyvät metsäpuiden jalostettujen siementen käyttöön metsänuudistamisessa sekä Tapion metsäntuntijuuteen perustuviin palveluihin. Tarjoamme asiakkaillemme ratkaisuja ja hyötyjä, jotka vahvistavat toiminnan vastuullisuutta ja auttavat rakentamaan menestystä, kilpailukykyä ja hyvinvointia metsistä ja luonnosta.
Mittaamme jatkuvasti myös haitallista jalanjälkeämme ja kevennämme sitä järjestelmällisesti.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälki tarkoittaa positiivista ilmastovaikutusta, jonka toimija tuottaa pienentämällä jonkin toisen toimijan hiilijalanjälkeä.
Tapiossa on kehitetty edistyksellinen menetelmä, jolla voidaan arvioida jalostettujen siementen käytön vaikutuksia metsien hiilen sidontaan. Laskennan vertailukohta eli perusura on jalostamaton siemenmateriaali ja metsän jalostuksen hiilikädenjälki on jalostettujen siementen käytön positiivinen vaikutus Suomen metsien hiilensidontaan.
Osana tätä työtä olemme selvittäneet myös tuottamiemme jalostetun kuusen ja männyn siementen käytön hiilikädenjäljen. Se on merkittävä: yli miljoona hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se vastaa kokoluokaltaan noin 130 000 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.
Positiivinen vaikutus perustuu pääosin jalostuksen aikaansaamaan metsän kasvun lisäykseen. Jalostettuja siemeniä käytetään sekä metsäpuiden taimien tuotannossa että männyn metsäkylvössä. Tapion tuottamilla siemenillä uudistetaan lähes puolet Suomen metsistä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut Tapion toteuttamat laskelmat, niiden oletukset ja menetelmät. Se toteaa, että laskelma noudattaa VTT:n ja LUT:n julkaisemia hiilikädenjäljen laskentaperiaatteita ja ohjeistusta ja siinä on käytetty mahdollisuuksien mukaan samoja laskentamenetelmiä kuin Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Laskelman tulosten mukaan Tapion tuottama hiilikädenjälki, eli sen tuottaman jalostetun siemenen käytön lisävaikutus Suomen metsien nettohiilinieluun, on yli 1 Mt CO2 vuonna 2024, mikäli laskelmassa käytetyt oletukset kasvunlisäyksestä ja poistumasta ovat toteutuneet. Laskelma on tärkeä edistysaskel arvioitaessa yksittäisten toimenpiteiden vaikutusta metsien hiilensidonnan lisäämiseen.
Hiilijalanjälki
Tapio-konsernin toiminnasta aiheutuvat ilmastopäästöt eli hiilijalanjälki on laskettu jo neljänä vuonna. Konsernin kokonaishiilijalanjälki on pienentynyt vuosi vuodelta. Hiilijalanjälkilaskenta kattaa koko Tapio-konsernin ja siinä on huomioitu kattavasti sekä Tapion oman toiminnan että arvoketjun päästöt (sisältäen GHG Protocol -laskentamenetelmän mukaiset kolme luokkaa: Scope 1, 2 ja 3).
Vuoden 2025 kokonaishiilijalanjälki oli 1 113 tonnia CO2-ekv, mikä on vain murto-osa (0,1 %), jalostettujen siementen käytön aikaansaamasta hiilensidonnasta. Arvoketjun välilliset päästöt (Scope 3) muodostavat valtaosan, 97 % Tapion hiilijalanjäljestä.
Tapio-konserni on sitoutunut pienentämään toiminnan hiilijalanjälkeään, ja erityisesti päästöintensiteettiä eli päästöjen määrää suhteessa liikevaihtoon pyritään parantamaan. Merkittävä vaikutus oman toimintamme päästöihin oli Tapio Siemenkeskuksen Oitin tilojen lämmityspolttoaineen vaihtaminen uusiutuvaan dieselpolttoaineeseen vuonna 2023. Tämä muutos pienensi Scope 1 -päästöjä jopa 42 %.
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
Tunnistamme toiminnassamme kestävän maankäytön tärkeän roolin luontokadon torjunnan kannalta.
Tapiossa tavoitteenamme on, että asiantuntemuksemme ja hanketoimintamme tukevat maankäyttösektorin toimijoita luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Metsäntuntijoina autamme organisaatioita käynnistämään ja toteuttamaan tavoitteellisen luontotyön: tunnistamaan keskeiset luontonäkökulmat, asettamaan tavoitteet ja toimenpiteet sekä luomaan mallin edistymisen seuraamiseksi. Tarjoamme prosessin ja asiantuntijoiden tuen, joilla monimuotoisuus integroidaan päivittäiseen toimintaan. Asiakastyön kautta vaikutuksemme ulottuvat koko yhteiskuntaan.
Artikkelit 26.3.2026
Kokonaiskuva maankäytön vaikutuksista auttaa löytämään vaikuttavimmat ratkaisut puhtaiden vesien ja elinvoimaisten metsien käytön tueksi
"Kestävän maankäytön suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten metsätalous, vesitalous ja luonnon monimuotoisuus kytkeytyvät toisiinsa", kirjoittavat johtava asiantuntija Tiina Ronkainen ja asiakkuusjohtaja Eero Mikkola.
Tiedotteet 27.2.2026
Ennallistamisasetuksen toteutus edellyttää yritysten luontotyön merkittävää lisäämistä – tuore selvitys ehdottaa uusia rakenteita työn vauhdittamiseksi
Ennallistamisen rahoituksen buustaus ‑hankkeen tulokset osoittavat, että yksityisen sektorin nykyinen panostus vapaaehtoisiin luonnon tilaa parantaviin toimiin on Suomessa kaukana arvioiduista EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisen kustannuksista.
Tiedotteet 8.1.2026
Suomeen uusi luonnonarvokaupan pilottihanke – S-ryhmä ostaa luontoarvoja maanomistaja Finsilvalta
Tapio Palvelut Oy, S-ryhmä, Finsilva ja LähiTapiola käynnistävät pilottihankkeen, jossa kehitetään uudenlaista markkinaehtoista luonnonarvokaupan mallia.
