Milloin metsä kannattaa uudistaa – vai kannattaako?

Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaarissa 6.10.2022 käsiteltiin metsänkasvatuksen kiertoaikoja ja erityisesti uudistamiselle sopivia ajankohtia. Pääviesti webinaarista on: paras aika uudistaa on silloin, kun metsänomistaja kokee saavansa siitä enemmän hyötyä kuin edelleen kasvattamisesta.  

Kiertoaika tarkoittaa aikaa metsän syntymisestä sen uudistushakkuuseen. Se liittyy jaksollisen metsänkasvatuksen menetelmään, joka on Suomessa yleisimmin käytetty. Ajankohtaiswebinaari pureutui tähän kiinnostavaan teemaan tarkastellen nykytilaa, uusinta tutkimustietoa ja käsillä olevaa suositusten kehitystä. Tilaisuuden avasi metsänhoidon suositusten johtoryhmän puheenjohtaja Anne Ilola Tapiosta.

Raha ei yksin ratkaise

Metsänhoidon neuvojilla on tähän saakka ollut käytettävissään lähinnä taloudellisia mittareita, kun he tukevat omistajaa päätöksenteossa. Metsänomistajalle hakkuupäätös on usein taloutta monitahoisempi kysymys. Taustalla voivat painaa monet syyt aikaistaa tai lykätä hakkuuta.

Laki sallii metsänomistajan uudistaa metsän milloin vain; toisaalta pakottavaa syytä uudistushakkuuseen ei ole. Tärkeää on, että metsänomistaja tekee ratkaisuja niiden vaikutukset ymmärtäen. Esimerkiksi metsätilan rakenne kehittyy erilaiseksi riippuen siitä, kuinka vanhoiksi metsien annetaan kasvaa ennen uudistamista.

Metsänhoidon suosituksiin tuodaan lisää tietoa, joka auttaa päätöksentekoa myös luonnon, virkistyskäytön ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista. Nämä päätöksenteon kriteerit haastavat jo nyt nykyiset kiertoajat. Tapion asiantuntijat Kalle Vanhatalo, Henry Schneider, Tommi Tenhola ja Matti Maajärvi kertoivat webinaarissa suositusten kehitystyöstä. Uudistuksia on tulossa muun muassa harvennusmalleihin.

– Monimuotoisuus ja hiilensidonta ajaa kiertoaikojen pidentämisen suuntaan varsinkin mäntyvaltaisissa metsissä. Toisaalta tuhoriskien hallinnan osalta kiertoaikoja voi olla tarve myös lyhentää, eritoten kuusikoissa, kertoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Vanhatalo tähdensi myös, että suosituksissa esitetyt taulukot, joissa kuvataan metsän uudistuskypsyyttä talousnäkökulmasta, eivät ole tarkoitettu metsänomistajalle ohjeiksi sellaisenaan. Ne kuitenkin toimivat eräänlaisena ankkurina, kun lukuarvoja verrataan pidennettyyn tai lyhennettyyn kiertoaikaan.

Hakkuita tehdään ennen uudistuskypsyyttä

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta esitteli metsänkäyttöilmoituksiin ja julkiseen metsävaratietoon perustuvaa tietoa hakkuiden nykytilasta. Metsälain muutos 2014 antoi metsänomistajalle vapauden päättää hakkuun ajankohdan omista lähtökohdista. Yleistä huolta on ollut siitä, että metsiä uudistettaisiin liian nuorina.

Tilastot kertovat, että yli kolmannes metsien päätehakkuista tehdään ennen suositusten mukaista uudistuskypsyyttä. Remes kuitenkin lievensi viestiä kertomalla, että nuoria metsiä tästä on alle 3 %. Tilastoissa näkyy myös alueellisten metsätuhojen vaikutukset.

Uutta tutkimustietoa kiertoajan vaikutuksista

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen esitteli tilaisuudessa uusinta tutkimustietoa. Jos kiertoaikaa pidennetään, saadaan hyötyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuudelle, samoin maisemalle. Puusto järeytyy, eikä kasvu laske ainakaan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hiilitaseeseen tällä on positiivinen vaikutus. Samalla puuntuotannon taloudellinen kannattavuus kuitenkin heikkenee ja varsinkin kuusikoissa tuhoriskit lisääntyvät. Jos metsänomistaja päättää pidentää kiertoaikaa, myös muut metsänhoidon toimenpiteet on hyvä sopeuttaa tähän tavoitteeseen.

Kiertoajat valtion monikäyttömetsissä

Metsähallitus Metsätalous Oy:n kehityspäällikkö Hannu Tolonen kuvasi toimintamallia valtion monikäyttömetsissä. Uudistuskypsyys määritellään yleensä puuston läpimitan perusteella ja hyödyntäen suositusten raja-arvoja. Suunnittelijat ottavat huomioon metsän iän, hakkuujärjestelyjen toimivuuden, lehtipuuosuuden ja puuston laadun. Järeää tukkipuuta tuotetaan pidennetyn kiertoajan avulla metsiköissä, jotka ovat terveitä ja hyväkuntoisista ja joilla on myös hyvät lannoitusmahdollisuudet. Myös virkistysmetsät, retkeilyreittien lähimetsät, metson soidinalueet ja maisemametsät ovat hyviä alueita pidennetylle kiertoajalle.

Keskustelijat kiteyttivät webinaarin pääviestin

Tilaisuuden toisella jaksolla käytiin keskustelu kuultujen puheenvuorojen annista ja metsänomistajan keinoista sovittaa yhteen tavoittelemiaan hyötyjä. Keskustelemassa olivat Luken Jari Hynysen lisäksi Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi, TAMKin metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja Tornator Oyj:n laatu- ja kehittämisasiantuntija Tapio Suutarla.

Taloudellisten tunnuslukujen – kuten arvokasvuprosentin – ja hiilitaseen rinnalle keskustelijat toivoivat muitakin näkökulmia, kuten vesi- ja ravinnetalouden. Kompromisseja joudutaan tekemään. Pääviestiksi muodostui: metsänomistajan tavoitteet ja hänen kokemansa hyödyt määrittelevät kiertoajan.

Metsänhoidon suositukset antavat helpotusta nykyajan tietotulvaan kokoamalla ja tiivistämällä tietoa. Suosituksiin toivottiin konkretiaa metsänomistajan tavoitteiden ja ajatuskehikon selvittämiseksi. Myös riskejä ja keinoja pitää metsä elinvoimaisena on syytä pitää esillä. Suositusten nykyinen rakenne antaa tähän hyvän mahdollisuuden, sillä tilatason päätöksentekoon on tarjolla omat suositukset ja niitä tarkennetaan metsikkö- ja toimenpidetasolle menevillä suosituksilla.

Osallistujapalaute tilaisuudesta oli kiittävä ja metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaareihin aiotaan tulla jatkossakin. Kritiikkiä esitettiin siitä, ettei tilaisuudessa käsitelty hiilikompensaatiota. Tämä voi olla ajankohtaista myöhemmin, kun kompensaatiomarkkinat kehittyvät ja lisää tutkimusta valmistuu 2024 kiertoajan pidentämiselle parhaiten soveltuvista kohteista.

Webinaarin tallenne ja diaesitykset

Videotallenne webinaarista on katsottavissa 20.10.2022 saakka. Tilaisuuden aineistot löytyvät tapahtuman verkkosivulta.

Kirjoittajat: metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas

Katso myös Metsälehden toimittaja Sami Karppisen juttu tilaisuudesta: Lisää tiheyttä ja pidempi kiertoaika? 

www.metsanhoidonsuositukset.fi

#MetsänhoidonSuositukset #HiilestäKiinni