Etusivu > Projektit > Tuhoriskit haltuun

Tuhoriskit haltuun

Päivitetty 1.9.2021

Myrskytuuli, kirjanpainaja, juurikääpä… – miten välttää tuhot metsässä?

Metsien tuhonaiheuttajat ja puiden lahottajat ovat osa luonnon kiertokulkua ja monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen arvioidaan kuitenkin lisäävän monia tuhoriskejä, jotka voivat muodostua metsätalouden kannalta hyvin haitallisiksi. Samalla korostuu varautumisen ja torjunnan merkitys käytännön metsänhoidossa.

Metsänomistaja voi ennalta ehkäistä tuhoja huolehtimalla puustonsa elinvoimaisuudesta ja kasvukunnosta. Metsän monipuolisen rakenteen ylläpitäminen vahvistaa osaltaan metsien kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin. Esimerkiksi sekapuustoisuutta suosimalla voidaan vähentää hyönteis- ja sienituhojen riskiä verrattuna yhden puulajin metsikköön. Lue lisää luonnonhoidon keinoista.

Kirjanpainajatuhoja voidaan ehkäistä pitämällä kuusikot harvennushakkuiden avulla elinvoimaisina ja kasvukuntoisina. Vanhat, heikkokuntoiset kuusikot on suositeltavaa uudistaa tuhojen ehkäisemiseksi. Metsätuholain noudattaminen on tärkeä osa hyönteistuhojen ennaltaehkäisyä.

Ennalta arvaamattomien metsätuhojen varalle metsänomistaja voi hankkia lisäturvaa ostamalla riskinsietokyvyn mukaisen metsävakuutuksen.

Metsään liittyviä tuhoriskejä voi pienentää hoitamalla metsiään suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. – Metsänhoidon suositukset

METSÄNOMISTAJA JA AMMATTILAINEN: OTA TUHORISKIT HALTUUN!

Tuuli- ja lumituhot

  • Toteuta taimikonhoito ja harvennushakkuu suositusten mukaisesti; näin estät puuston riukuuntumista ja vahvistat puiden juuristoa ja runkoa kestämään tuuli- ja lumikuormaa.
  • Tuulituhoja voi ehkäistä uudistushakkuualojen oikeanlaisella rajauksella ja välttämällä suuria puuston korkeuseroja vierekkäisillä metsikkökuvioilla.
  • Tuulituhoriskiä pienentää myös liian voimakkaiden harvennusten välttäminen ja tarvittavien uudistushakkuiden teko ajoissa.

Metsäpalot

  • Metsäpalovaroitukset tulee huomioida hakkuiden toteutuksessa.
  • Metsäammattilaisten on varmistettava palonsammutuksen osaamisensa.
  • Metsäpalovalvonta ja metsäautotieverkosto ovat tärkeässä roolissa suurpalojen estämisessä.

Kasvitaudit ja tuholaiset

  • Tunnista yleisimmät metsätuhojen aiheuttajat – tai kysy metsäammattilaiselta neuvoa!
  • Ehkäise mahdollisuuksien mukaan tuhojen syntyminen ja leviäminen ennalta, mm. juurikäävän torjunnalla.
  • Valitse hakkuu- ja metsänuudistamismenetelmät tauti- ja tuholaisriskit huomioiden ja hyödyntäen metsänhoidon suosituksia.

Korjaavat toimenpiteet metsätuhojen jälkeen

  • Pyri tunnistamaan tuhokohteet mahdollisimman nopeasti, esim. satelliittikuvista.
  • Seurannaistuhojen välttämiseksi tuore, vaurioitunut havupuusto tulee korjata metsätuholain vaatimalla tavalla.

Juurikääpä suurennuslasin alla

Juurikäävän aiheuttama kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti ovat havupuiden sienitaudeista taloudellisesti haitallisimmat. Ilmaston lämpeneminen lisää sienitautien leviämisriskiä.

Metsätuholaki asettaa velvoitteita metsänomistajalle juurikäävän torjumiseksi. Torjunnan tärkein tavoite on estää sienen leviäminen terveisiin metsiin. On hyvä pitää mielessä, että lehtipuut ja mänty ovat kestäviä kuusenjuurikääpää vastaan, mutta männynjuurikäävälle kestäviä ovat vain lehtipuut. Juurikääpää esiintyy sekä kivennäis- että turvemailla.

Terve kuusikko tai männikkö on pyrittävä suojelemaan juurikääpätartunnalta hakkuissa, koska juurikäävän saastuttaman kasvupaikan tervehdyttäminen on vaikeaa. – Metsänhoidon suositukset

Juurikäävän esiintymisalueella tehtävien hakkuiden yhteydessä havupuiden kannot on käsiteltävä huolellisesti juurikäävän torjunta-aineella eli urea- tai harmaaorvakkaliuoksella. Kuusella juurikäävän torjuntaa suositellaan kuusen koko esiintymisalueella ja männyllä Lapin maakunnan eteläpuolella.

Riski leviämiselle muodostuu pakkaskauden ulkopuolella tehtävissä hakkuissa. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää käsitellä kannot myös juurikäävän levinneisyyden reuna-alueilla. Pienten (läpimitaltaan alle 5 cm) havupuiden raivauksessa tartuntariski on yleensä pieni. Tiheä taimikko on varminta harventaa lämpötilan ollessa nollan alapuolella.

Keinoja juurikäävän pysäyttämiseen

  • Havupuiden kantojen käsittely torjunta-aineella kesäaikaisissa hakkuissa.
  • Hakkuiden toteuttaminen kylmänä vuodenaikana, jolloin juurikäävän itiöemät eivät tuota itiöitä; tartuntariski alkaa keväällä vuorokauden keskilämpötilan noustua yli +5 C° ja jatkuu syksyn ensimmäisiin pakkasiin.
  • Harvennushakkuiden määrän rajoittaminen puuston kiertoaikana.
  • Juurikääpä leviää istutuskuusiin pääasiassa lahoista kannoista. Vähälahoisilla kohteilla kuusen taimet tulisi istuttaa vähintään 3 metrin etäisyydelle kannoista.

Juurikäävän vaivaamilla kohteilla

  • Tartunnan saaneen puuston kiertoaikaa on syytä lyhentää.
  • Päätehakkuun jälkeen on suositeltavaa vaihtaa puulajia, ensisijaisesti rauduskoivuksi. Valtaosa juurikäävästä ehtii hävitä kasvupaikalta yhden lehtipuusukupolven aikana, havupuun kantojen maatuessa.
  • Alikasvosta ei pidä hyödyntää uudistamisessa, sillä myös alikasvoskuuset ovat saaneet tartunnan (koskee sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta).
  • Kantojen korjuulla voidaan jonkin verran vähentää taudin leviämistä seuraavaan puusukupolveen.
  • Kulotuksella voidaan vähentää taudin määrää.

Lisätietoja