Tutkimustieto metsien myönteisistä vaikutuksista henkiseen ja fyysiseen terveyteemme on lisääntynyt. Monipuoliset ja vaihtelevat metsäalueet tarjoavat terveyshyötyjä sekä uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen. Kansanterveyttä metsästä -hankkeessa innostimme kuntia hyödyntämään metsien terveysvaikutuksia ja laadimme suositukset terveyttä edistävien metsien käytölle.
Tarkastelun kohteena on erityisesti laserkeilausaineiston ja avoimen metsävaratiedon hyödyntämistä suometsänhoitohankkeen suunnittelijan työkaluna. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka hyödyttää ojien kunnostuksen suunnittelijan käytännön työtä muun muassa kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelussa ja veden johtamisessa eri tilanteissa.
Tuhkatie -hankkeen tavoitteena oli edistää tuhkan hyötykäyttöä maarakentamisessa, erityisesti metsäteiden ja muiden yksityisteiden rakentamisessa. Samalla hankkeella pyrittiin edistämään alueellista elinkeinotoimintaa ja luomaan tuhkaan liittyen liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke toteutettiin vuosina 2011 – 2014.
Tapio Oy:n koordinoiman tutkimus- ja kehityshankkeen (v. 2016–2018) päämääränä on ollut edistää puutuhkan käyttöä kivennäismaametsien lannoituksessa. Hankkeessa on selvitetty, kuinka tuhka voidaan turvallisesti ja kestävästi kierrättää hyötykäyttöön. Puutuhkan käytön edistäminen lisää kiertotalouden merkitystä yhteiskunnalle.
Metsätalouden pohjavesivaikutukset – MEPO-hankkeessa koottiin tutkimustietoa metsätalouden vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Tämän pohjalta tuotettiin ohjeistusta ja työkaluja metsätalouden toimenpiteiden hallintaan pohjavesialueilla.
Suomen Natura-vesistöjen määrää eikä niihin liittyvien valuma-alueiden pinta-alaa ole erikseen tilastoitu, mutta Natura-kohteiden luettelosta ilmenee, että suojeltujen vesistöjen lukumäärä on valtakunnassa lähes 400. Yksistään Kiiminkijoen valuma-alue sivupuroineen on 381 400 ha. Mikäli kaikille kunnostusojitushankkeille, joiden vedet johdetaan Natura-vesistöihin, olisi jatkossa tehtävä Natura-selvitys tai haettava aluehallintovirastolta vesilupa, kyse olisi merkittävästä lisätyöpanoksen tarpeesta.
Suomen Natura-vesistöjen määrää eikä niihin liittyvien valuma-alueiden pinta-alaa ole erikseen tilastoitu, mutta Natura-kohteiden luettelosta ilmenee, että suojeltujen vesistöjen lukumäärä on valtakunnassa lähes 400. Mikäli kaikille kunnostusojitushankkeille, joiden vedet johdetaan Natura-vesistöihin, olisi jatkossa tehtävä Natura-selvitys tai haettava aluehallintovirastolta vesilupa, kyse olisi merkittävästä lisätyöpanoksen tarpeesta.