Metsäbiotalouden arvoketjut

Tervetuloa metsäbiotalouden tiedon lähteille. Näillä sivuilla kerrotaan metsäbiotalouden taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä koko Suomessa ja maakunnittain esitettynä.

Biotalous ja metsäbiotalous

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää uusiutuvista luonnonvaroista metsäbiomassaa tai metsäbiomassaan perustuvia teollisia sivuvirtoja. Esimerkkeinä ovat runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä myös marjat, kävyt ja metsäkasvit.

Arvonlisää metsäbiotaloudesta

Metsäbiotalous osana biotaloutta ja kiertotaloutta on keskeinen toimiala Suomen kansantaloudelle. Biotalouden vienti on kolmannes koko Suomen viennistä, ja biotalouden sisällä metsätuotteet vastaavat yli 70 prosentista biotalousviennin arvosta. Hallitusohjelmassa Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen nähdään tärkeänä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Biotalousstrategiassa ja kansallisessa metsästrategiassa (KMS2035) korostuvat biotalouden arvonlisän nostaminen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistaminen uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle Suomessa. Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous kattaa useita erilaisia teollisuuden ja tuotannon aloja ja toimintoja, jotka pohjautuvat puuhun tai metsiin.

Metsäbiotalouden arvoketju

Metsäbiotalouden arvoketju lähtee liikkeelle metsien kasvusta. Sen jälkeen metsää hoidetaan ja käsitellään, minkä jälkeen puu kaadetaan ja toimitetaan käytettäväksi esimerkiksi sahateollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, massa- ja paperiteollisuudessa tai puuenergiana. Valmiit tuotteet toimitetaan asiakkaalle.

Metsäbiotalouden arvoketjujen muuttujina ovat tuotos, arvonlisäys, investoinnit, työllisyys ja palkansaajakorvaukset.

Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista.
Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa.
Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset.
Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä.
Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan palkkoihin ja palkkioihin sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuihin.

Metsäbiotalouden toimialat on jaoteltu seuraavasti:
1. Metsänhoito
2. Puunkorjuu mukaan lukien keruutuotteet
3. Metsätaloutta palveleva toiminta
4. Metsien nettokasvu
5. Puutuotteet
6. Massa- ja paperiteollisuus mukaan lukien painaminen

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kokoamiin tuoreimpiin aluetilinpidon aineistoihin. Koko Suomen osalta ovat käytössä aineistot vuosilta 2012–2022. Maakuntien ja metsäbiotalouden toimialojen tunnuslukuja esiteltäessä ovat käytössä aineistot vuosilta 2012–2021.

Pääset lukemaan tuloksista tarkemmin alasivuilta:

Metsäbiotalouden työlliset
Metsäbiotalouden tuotos
Metsäbiotalouden investoinnit
Metsäbiotalouden arvonlisäys
Metsäbiotalouden palkansaajakorvaukset
Metsäbiotalous Suomessa
Metsäbiotalous maakunnissa – raportit ja esitykset