Metsäbiotalous Suomessa

Metsäbiotalouden kansantaloudellinen merkitys on suuri. Vuodesta 2011 vuoteen 2018 metsäbiotalouden tuotos, arvonlisä ja investoinnit kasvoivat hieman. Vienti säilyi suurin piirtein ennallaan, mutta työllisyys laski selvästi pääsääntöisesti tuottavuuden nousun ansiosta.

Metsäbiotaloudessa pientä nousua, työllisten määrä laski – Metsäbiotalouden kehitys eri taloustoimialoilla

Metsäbiotalouden eri taloustoimialojen suhteellinen osuus kansantaloudessa on säilynyt suurin piirtein ennallaan lukuun ottamatta työllisyyttä, jonka osuus viimeisen kymmenen vuoden aikana on laskenut. Investoinneissa on vaihtelua, suurin selittävä tekijä oli Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakennus.Metsäbiotalouden merkitys kansantaloudessa säilyi, työllisten osuus laski – Metsäbiotalouden suhteellisen osuuden kehitys eri taloustoimialoilla % koko kansantaloudesta

Metsäalan näkymät ovat hyvät

Perinteisten tuotteiden rinnalle kehitetään koko ajan uusia puukuituun perustuvia tuotteita. Esimerkiksi sellun jatkojalosteiden käyttö vaate- ja pakkausteollisuudessa tulee korvaamaan nykyisiä tekstiilejä ja muovia.

Positiivisia näkymiä on myös voimakkaassa kasvussa olevassa puurakentamisessa, jossa rakentamisen teollistaminen ja suurimittakaavainen puukerrostalorakentaminen lisäävät kilpailukykyä. Puun jalostusasteen nosto ja lisäarvon tuottaminen avaavat puutuoteteollisuudelle lisää mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Lisäksi puulla tuotetaan valtaosa uusiutuvasta energiasta. Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen. Vuonna 2018 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia.