Tapio Oy:n koordinoiman tutkimus- ja kehityshankkeen (v. 2016–2018) päämääränä on ollut edistää puutuhkan käyttöä kivennäismaametsien lannoituksessa. Hankkeessa on selvitetty, kuinka tuhka voidaan turvallisesti ja kestävästi kierrättää hyötykäyttöön. Puutuhkan käytön edistäminen lisää kiertotalouden merkitystä yhteiskunnalle.
Metsätalouden pohjavesivaikutukset – MEPO-hankkeessa koottiin tutkimustietoa metsätalouden vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Tämän pohjalta tuotettiin ohjeistusta ja työkaluja metsätalouden toimenpiteiden hallintaan pohjavesialueilla.
Tapion ja Suomen metsäkeskuksen hankkeessa on kehitetty luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä METSO-hyvinvointipolkuja. Polut on tehty yhteistyössä paikallisten maanomistajien ja yrittäjien kanssa.
Suomen Natura-vesistöjen määrää eikä niihin liittyvien valuma-alueiden pinta-alaa ole erikseen tilastoitu, mutta Natura-kohteiden luettelosta ilmenee, että suojeltujen vesistöjen lukumäärä on valtakunnassa lähes 400. Yksistään Kiiminkijoen valuma-alue sivupuroineen on 381 400 ha. Mikäli kaikille kunnostusojitushankkeille, joiden vedet johdetaan Natura-vesistöihin, olisi jatkossa tehtävä Natura-selvitys tai haettava aluehallintovirastolta vesilupa, kyse olisi merkittävästä lisätyöpanoksen tarpeesta.
Suomen Natura-vesistöjen määrää eikä niihin liittyvien valuma-alueiden pinta-alaa ole erikseen tilastoitu, mutta Natura-kohteiden luettelosta ilmenee, että suojeltujen vesistöjen lukumäärä on valtakunnassa lähes 400. Mikäli kaikille kunnostusojitushankkeille, joiden vedet johdetaan Natura-vesistöihin, olisi jatkossa tehtävä Natura-selvitys tai haettava aluehallintovirastolta vesilupa, kyse olisi merkittävästä lisätyöpanoksen tarpeesta.