Tapion, Luken, SYKEn ja Metsäkeskuksen TurVI-hankkeessa parannettiin ojituskäytäntöjä. Hankkeessa sovitettiin kestävällä tavalla yhteen turvemaiden metsien puuntuotannon turvaaminen, vesiensuojelu sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Erisyvyisten ojien vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen testattiin hankkeessa perustettavilla pilottikohteilla. Tavoitteena oli vähentää haitallisia vesistövaikutuksia ja edistää hiilen sidontaa nykysuosituksia matalammilla ojilla. Hankkeen tuloksena syntyi uusia turvemaiden metsien käsittelymenetelmiä.

Tausta

Metsäteollisuuden investoinnit kasvattavat erityisesti Pohjois-Suomen metsien käyttöä. Suometsien käytön tehostaminen tulee toteuttaa ilman, että vesistökuormitus lisääntyy. Samalla on pystyttävä tehostamaan hiilensidontaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on luokiteltu yhdeksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Ojitusten seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa myös ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Muutokset valumavesien laadussa vaikuttavat voimakkaasti vastaanottavien vesistöjen tilaan.

Turpeen hajoamisen tehostuminen nostaa samalla myös ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vaikka ojitus vähentää hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, metaanin vapautumista turpeesta ilmakehään, on metsäojitettu suo arvioitu parhaimmillaankin metaanineutraaliksi. Ojista metaania vapautuu edelleen, ja sillä saattaa olla merkittävä vaikutus kuivatusalan hiilitaseeseen.

Nykyisten metsänhoidon suositusten mukainen ojasyvyys on paksuturpeisilla aloilla 80─110 cm. Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa kehitetyn SUSI-suosimulaattorin mallinnustulosten perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty on vähäinen. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää sekä ojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta että hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli selvittää perusteet puuston kasvulle riittävän ojasyvyyden määrittämiseen ja kohdekohtaisesti soveltuvien ojasyvyyksien toteuttamiseen, jotta vesistökuormitusta voidaan vähentää ja kasvihuonekaasujen vapautumista hillitä. Tämän lisäksi tavoitteena oli edistää käytännön toimijoiden osaamista tehokkaimmiksi todettujen vesiensuojelumenetelmien hyödyntämisessä.

TurVI-hankkeessa kehitettiin menetelmiä, joiden avulla voidaan torjua turvemaiden metsien käytön vesistökuormitushaittoja, ja ehkäistä turpeen hajoamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen tuloksena ojasuunnittelijat ja urakoitsijat osaavat määrittää kohdekohtaisesti puuston kasvulle optimaalisen ojitussyvyyden. Hankkeen avulla toimijoiden tietoisuus vesistöhaittojen torjumisen tärkeydestä ja kohdekohtaisesti käyttökelpoisimmista vesiensuojelumenetelmistä lisääntyy ja parhaiden käyttökelpoisten vesiensuojelurakenteiden hyödyntäminen yleistyy. Hankkeen tulokset tuottivat arvokasta taustatietoa metsänhoidon suositusten päivitykseen.

Aineistot

Yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus. Muita yhteistyötahoja olivat Metsähallitus Metsätalous Oy, Tornator Oyj, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Hankkeen kesto

Hanke alkoi maaliskuussa 2020 ja se päättyi lokakuussa 2023.

Rahoittaja

Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 80 % (376 584 €) hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 470 735 €. Hanketta rahoitti myös maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoa

Hankkeen projektipäällikkö, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

Tutkija, Sakari Sarkkola, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, puh. +358 29 532 5409

Erikoistutkija, Mirkka Visuri, SYKE, mirkka.visuri(at)ymparisto.fi, puh. +358 295 251 829

Paikkatietoasiantuntija, Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus, juha.jamsen(at)metsakeskus.fi, puh. +358 40 034 1249

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015
  • Maija Kauppila
  • Ympäristöasiantuntija
  • maija.kauppila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6024
  • Tiina Ronkainen
  • Johtava asiantuntija
  • tiina.ronkainen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6035
  • Tarja Anttila
  • Suometsien asiantuntija
  • tarja.anttila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6014
  • Asmo Hyvärinen
  • Asiantuntija
  • asmo.hyvarinen(at)tapio.fi
  • +35840 825 0102