Osallistavaa suunnittelua ja laskelmia kuntien metsänhoidon päätöksenteon tueksi

Kuntien metsäomistukset vaihtelevat suuresti, mutta yhteistä kaikille on, että metsille on useita tavoitteita, joita täytyy sovittaa yhteen. Erityisesti virkistyskäyttö korostuu kuntametsistä puhuttaessa, mutta myös muut, kuten taloudelliset, ekologiset ja hiilineutraaliuteen tähtäävät tavoitteet on tärkeää ottaa huomioon metsien käytön suunnittelussa. Haasteena onkin sovittaa yhteen kestävällä tavalla erilaisia tavoitteita, ja ottaa huomioon kuntalaisten ja sidosryhmien näkemykset.

Kuntien metsäsuunnittelussa on tärkeää selvittää tahtotila, mihin suuntaan metsiä halutaan kehittää ja mitä metsiltä halutaan. Taktinen metsäsuunnitelma antaa selkärangan toimenpiteiden toteutukselle ja strateginen ohjelma ohjaa toimintaa myös pitkällä tähtäimellä.

Tapio järjesti 30.9.2021 Kuntien metsäomaisuuden suunnittelu – osallistaminen ja laskelmat päätöksenteon tukena webinaarin, jossa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja kuntien metsäsuunnittelusta. Puheenvuoroissa kuultiin Tapion asiantuntijoita sekä WWF:n johtavan metsäasiantuntijan Mai Suomisen sekä Kuopion kaupungin metsätalousinsinööri Heikki Soinisen puheenvuorot.

Webinaarien esitysmateriaalit ja tiivistelmät esityksistä löytyvät alta.

Webinaarin 30.9.2021 esitykset

Osallistamiskäytännöt kunnissa, hyödyt ja kehitystarpeet

asiantuntija Tarja Anttila, Tapio

Tarja Anttila toi esiin osallistamisen merkityksen kuntien metsäsuunnitteluprosessissa. Osallistaminen on keskeinen keino edistää vuoropuhelua kuntalaisten kanssa ja rakentaa yhteisymmärrystä metsien käytön tavoitteista.

Esityksessä korostui, miten osallistamisessa on otettava huomioon keskeisenä tekijänä avoimuus ja läpinäkyvyys sekä prosessin suunnitelmallisuus. Osallistamiseen voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, ja yhdistämällä useita menetelmiä voidaan tavoittaa paremmin eri osapuolia mukaan suunnitteluun. Osallistamisen suunnittelussa on huomioitava kunnan erityispiirteet ja suunnittelutilanne.

Kunnan kokemuksia osallistamisesta strategisen metsäsuunnitelman laadinnassa

metsätalousinsinööri Heikki Soininen, Kuopion kaupunki

Heikki Soininen kertoi Kuopion strategisen tason metsäsuunnitelman päivityksen prosessista. Strategista metsäsuunnitelmaa varten tehtiin laskelmat 40 vuoden aikajanalla ja luotiin kolme skenaariota metsien käytölle, joissa metsien hakkuutasot olivat eri tasoilla.

Kuopion kaupungin metsille on paljon erilaisia käyttötarpeita. Soininen korosti, että osallistaminen oli tärkeässä roolissa strategisen metsäsuunnitelman päivityksessä. Kuntalaisilla ja alueen muilla käyttäjillä on paljon odotuksia kaupungin metsien käytölle. Osallistamisella saatua palautetta huomioitiin metsäsuunnitelman laadinnassa. Lisäksi prosessin kulusta on ollut esillä tietoa kaupungin verkkosivuilla, ja myös lopullinen metsäsuunnitelma julkaistaan verkkosivuilla.

Metsälaskenta osallistamisen tukena

metsätietoasiantuntija Juho Lammi, Tapio

Juho Lammi kertoi, mitä strategiset metsäsuunnittelulaskelmat ovat, miten metsien kehitystä voidaan mallintaa ja mitä hyötyä laskelmista on metsien käytön suunnittelussa. Lammin mukaan metsävaratietoon perustuvat laskelmat asettavat raamit sille, mitä metsissä voidaan tehdä. Laskelmissa voidaan helposti huomioida taloudellista ja ilmastollista kestävyyttä, ja keinoja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden mittaamiseen kehitetään.

Lammi painotti, että metsäsuunnittelulaskenta räätälöidään kunnan tavoitteiden mukaisesti. Metsien kehitystä pitää tarkastella pitkällä aikavälillä ylisukupolvisesti, yleensä tarkasteluväli on 50 vuotta. Laskelmissa muodostetaan yleensä kolme vaihtoehtoista skenaarioita, joista yksi on ns. business as usual -malli. Mallintamisessa voidaan kuvata esim. puuston keskitilavuuden ja hiilivaraston kehitystä. Skenaarioissa on mahdollista vertailla myös jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta.

Laskelmat tuovat tarttumapintaa päätöksentekoon, ja niiden avulla nähdään, mikä metsien käytön intensiteetti voi olla ja mihin erilaiset vaihtoehtoiset toimintatavat johtavat. Laskelmien pohjalta voidaan myös osallistaa kuntalaisia ja kuulla kuntalaisten näkemyksiä suunnitelman tavoitteista.

Aktiivinen kuntalainen – Sidosryhmän näkökulma osallistamiseen

johtava metsäasiantuntija Mai Suominen, WWF

Mai Suominen toi tilaisuuteen mukaan sidosryhmien ja kuntalaisten näkökulman kunnan metsien käyttöön. Hän korosti kuntametsien luonto- ja virkistysarvojen merkitystä sekä kertoi keinoista, joilla kuntalaiset voivat vaikuttaa metsien käyttöön.

Suominen kertoi, että nykyään pelkästään puuntuotantoon liittyviä taloudellisia arvoja voidaan haastaa, ja vaihtoehtoisia tulonlähteitä voidaan saada myös esimerkiksi luontoarvojen säilyttämisestä ja virkistyskäytöstä. Lisäksi metsien terveysvaikutusten merkitys kansanterveydelle on merkittävää, mutta vaikeammin huomioitavissa päätöksenteossa. Päätöksenteossa olisikin tärkeää saada paremmin esiin myös muita metsien käyttöön liittyviä merkityksiä.

WWF on julkaissut Metsävaikuttamisoppaan, jossa on esitetty erilaisia keinoja, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa metsien käyttöön. Suominen antoi myös esimerkkejä, miten yksittäiset kuntalaiset ovat saaneet aikaan vaikutusta ja muutosta kunnan metsien hoitoon.

ForestKITin osallistavan suunnittelun työkalut

johtava metsätietoasiantuntija Mikko Lumperoinen, Tapio

Mikko Lumperoinen kertoi, miten ForestKIT-metsätietojärjestelmää voidaan hyödyntää kuntien metsänhoidossa, sekä millaisia osallistavan suunnittelun työkaluja ForestKITiin on tulossa.

Osallistavaan suunnitteluun vaaditaan pohjalle metsävaratietoa. ForestKITin kautta kunnassa voidaan hallinnoida tehokkaasti metsäomaisuutta, hyödyntää karttatyökaluja ja luoda raportteja. Lumperoinen kertoi, että järjestelmään tullaan rakentamaan työkaluja, jotka mahdollistavat täsmäosallistamisen esimerkiksi yhdelle kohdennetulle alueelle kunnassa. Lisäksi raportointiin luodaan havainnollisia tekstejä helpottamaan viestintää kuntalaisten suuntaan sekä korostetaan joustavuutta aineistojen jaossa ja kartta-aineistojen saatavuudessa osallistamistarkoituksiin. Lumperoinen sanoi, että osallistavan suunnittelun kannalta on tärkeää esittää vaihtoehtoja ja toteuttaa mahdollisuuksia kuntalaisille päästä vaikuttamaan.

Osallistavan suunnittelun työkalut lanseerataan ForestKITiin vuoden 2022 aikana. Osana uusia työkaluja luodaan myös mobiilikäyttöinen sovellus asukkaiden käyttöön. Näin voidaan jakaa havainnollisesti, mitä suunnitelmassa on ehdotettu ja kerätä palautetta asukkailta. Lumperoinen totesi, että ForestKITin asiakkailla on nyt oiva mahdollisuus päästä vaikuttamaan siihen, millainen työkalusta tulee.

Palveluita kunnille

Tapio tarjoaa kunnille kattavia asiantuntijapalveluita tukemaan kuntametsien kokonaiskestävyyttä:

• Kuntien metsänhoito – Apua metsien hoitoon ja käyttöön
• Metsäohjelman laadinnan konsultointi – Metsäohjelma auttaa hahmottamaan kunnan metsien suunnan ja hyödyntämisen periaatteet.
• Metsäsuunnitelman hankinnan kilpailuttaminen – Autamme laatimaan tarpeisiinne oikein mitoitetun tarjouspyynnön.
• Hyvien päätösten tueksi metsälaskennat ja –analyysit – Laskelmia ja analyysejä metsätaloutta, puunhankintaa ja maankäytön suunnittelua varten
• Osallistamisen suunnittelu ja toteuttaminen – Kuntalaisten osallistaminen ja kunnan tilanteeseen sopivat osallistamismenetelmät
• Metsä osaksi kunnan hyvinvointityötä – Metsäluonnon terveyshyödyt suunnitelmallisesti osaksi kunnan palveluita ja toimintoja
• ForestKIT-metsätietojärjestelmä metsäomaisuuden hallintaan
• Osaamista metsistä ja luonnosta -koulutukset Kunnan metsävastaavien osaamisen tueksi
• Metsänhoidon tason riippumaton laadunarviointi
• Kuntametsien kartta- ja paikkatietotuotteet (Karttakeskus)