Metsätiedepajan tavoitteena on saada tutkimustulokset aiempaa nopeammin ja tehokkaammin palvelemaan käytännön metsätaloutta. Metsätiedepaja on tiedonprosessointikanava, joka kokoaa yhteen metsä- ja ympäristöalan ammattilaiset tutustumaan uusimpiin tutkimustuloksiin ja pohtimaan yhdessä tutkijoiden kanssa parhaita mahdollisia käytäntöjä. Metsätiedepajan asiantuntijapaneeleita ja niistä syntyviä synteesejä hyödynnetään muun muassa Metsänhoidon suosituksien päivityksessä.
Hankkeessa aktivoitiin pienten ja keskikokoisten, pääasiassa metsäbiomassoja käyttävien lämpölaitosten tuhkan tuottajat, potentiaaliset jalostajat, käytännön toimenpiteistä metsissä vastaavat tahot ja tuhkan loppukäyttäjät. Tavoitteena oli saada sidosryhmät verkostoitumaan ja ideoimaan, miten hajautetun energiantuotannon tuhkat saataisiin lähialueelle hyötykäyttöön.
Uuden maarakennusasetuksen toimivuutta testataan kesäkuussa 2018 käynnistyneessä ARVO-TUHKA hankkeessa. Hankkeessa etsitään uusia tapoja saada entistä suurempi osa tuhkasta hyötykäyttöön; lannoitukseen tai maarakennusaineeksi.
Tutkimustieto metsien myönteisistä vaikutuksista henkiseen ja fyysiseen terveyteemme on lisääntynyt. Monipuoliset ja vaihtelevat metsäalueet tarjoavat terveyshyötyjä sekä uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen. Kansanterveyttä metsästä -hankkeessa innostimme kuntia hyödyntämään metsien terveysvaikutuksia ja laadimme suositukset terveyttä edistävien metsien käytölle.
Tarkastelun kohteena on erityisesti laserkeilausaineiston ja avoimen metsävaratiedon hyödyntämistä suometsänhoitohankkeen suunnittelijan työkaluna. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka hyödyttää ojien kunnostuksen suunnittelijan käytännön työtä muun muassa kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelussa ja veden johtamisessa eri tilanteissa.
Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa ja maakunnissa kartoitettiin ensimmäisen kerran 2016. Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa ja Tapion toteuttamassa hankkeessa kuvattiin metsäbiotalouden toimialojen – metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, puuston nettokasvu, puutuotteet (esim. sahaustuotteet, vaneri, huonekalut) sekä massa, paperi ja kartonki – merkitys kussakin maakunnassa.
Ojitettujen suometsien merkitys metsäteollisuuden puunhankinnassa on lisääntynyt, Suomen puuvarannosta noin neljännes on suometsissä ja niissä on runsaasti hoitotarvetta. Turvemaametsien hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä huomioida niiden ympäristövaikutukset. Monipuolisella metsänkäsittelyllä voidaan vahvistaa turvemaametsien hiilensidontaa ja säilyttää turvemaametsien puusto sekä maaperä kokonaisvaikutukseltaan hiilinieluna.
Tuhkatie -hankkeen tavoitteena oli edistää tuhkan hyötykäyttöä maarakentamisessa, erityisesti metsäteiden ja muiden yksityisteiden rakentamisessa. Samalla hankkeella pyrittiin edistämään alueellista elinkeinotoimintaa ja luomaan tuhkaan liittyen liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke toteutettiin vuosina 2011 – 2014.