Kaikki lähtee siemenestä

Kevät tulee taas ja metsän uudistamisen sekä uuden kasvun aika lähestyy. Puut heräävät kasvuun, kukkivat, tuottavat käpyjä tai norkkoja, siemenet tuleentuvat ja ovat valmiita leviämään, itämään ja tuottamaan taas uuden vuosikerran noita hiilen sidontakoneita, jotka tunnetaan muun muassa nimillä mänty, kuusi ja koivu.

Tapio Siemenkeskuksessa on parhaillaan käynnissä viime vuonna siemenviljelyksiltä kerättyjen siementen karistus, puhdistus, lajittelu ja idätystestaus. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että saamme tuotettua laadukasta siementä metsänviljelyyn. Myös siemenmyynti on alkanut, ja tänäkin vuonna istutettavien taimien tuottamisessa ja metsäkylvössä käytetään Suomessa yli 1 miljardi siementä!

Siemenkiloina se on kuitenkin vain 8000–9000 kg. Tulevanakin keväänä käytettävä vuotuinen siemenvuosikerta tulee kiertoaikansa kuluessa tuottamaan yli 100 milj. m³ runkopuuta, ja kannot, oksat ja muun biomassan sen päälle. Ei siis ole ihan samantekevää minkälaista siementä laitetaan kasvamaan, kuinka taimet istutetaan ja hoidetaan matkansa alkuvuosina.

Valtaosa metsänviljelyssä käytettävistä siemenistä tuotetaan siemenviljelyksillä, joille on koottu parhaat puut luonnon metsistä pääosin 1950- ja 60-luvuilla. Nämä kanta- eli pluspuut on testattu pitkäaikaisissa kenttäkokeissa ja niistä parhaat ovat nyt tuottamassa siemeniä käytännön metsänviljelyyn. Jalostetun siemenen tuotanto on erikoistuotantoa, jota ehkä eniten muistuttaa omenapuiden kasvatus. Omenapuihin vertaamisessa on myös se yhtäläisyys, että siemenviljelmienkin puut ovat valtaosin vartteita. Valitun kantapuun verso on vartettu pieneen taimeen. Vartettu verso kasvaa puuksi, joka tuottaa siemeniä, jotka kantavat hyvää geeniperimää eteenpäin.

Siemenviljelmien puita täytyy hoitaa varsinkin alkuvaiheessa erityisen huolellisesti. Myöhemmässä vaiheessa puita leikataan, harvennetaan ja lannoitetaan, jotta ne kukkisivat runsaasti ja tuottaisivat paljon käpyjä ja siementä. Luonnon olosuhteilla on näihin vaiheisiin oma sanansa sanottavana. Lämpöä, vettä, ravinteita ja näiden yhdistelmiä voi olla liian vähän tai joskus liikaakin. Myös sieni- ja hyönteistuhot verottavat satoja.

Uusimmat jalostetut siemenviljelmät tuottavat hyväkasvuisia ja -laatuisia puita, jotka kestävät myös keskimääräistä paremmin ilmaston muutosta ja erilaisia tuholaisia vastaan. Tilavuuskasvun lisäys on uusimmilla männyn ja kuusen siemenillä yli 20 % ja koivuilla yli 30 % verrattuna paikalliseen alkuperään. Kiertoaikaa voi lyhentää. Hyvä kasvu ja runkojen laatu nostavat tukkiosuutta ja metsätalouden kannattavuutta.

Jos verrataan luontaiseen uudistamiseen, jalostetuista siemenistä syntyneet puut tuottavat yhtä pitkän kiertoajan kuluessa tyypillisesti rekkakuorman enemmän tukkipuuta per hehtaari. Kuitupuun määrä ei juuri muutu. Nykyisillä kantohinnoilla ja metsätaloudessa yleisesti käytetyillä 2–3 prosentin korkovaatimuksella investointi metsänviljelyyn ja jalostettuihin siemeniin tuottaa useiden tuhansien eurojen hyödyn hehtaaria kohden. Reunaehtoina täytyy kuitenkin muistuttaa, että aikaahan siihen menee ja jalostetutkaan taimet eivät kasva ilman hoitotoimenpiteitä. Kannattavuudeltaan on kuitenkin hyvin vaikeaa löytää parempia pitkäaikaisia investointikohteita.

Tilaa siemenet verkkokaupasta

Kirjoittaja Hannu Niemelä työskentelee siementuotannon parissa Tapio Siemenkeskuksessa.