Kevään edetessä ja kasvukauden alkaessa Tapion siemenviljelyksillä aloitetaan työt uuden siemensadon tuottamiseksi. Tärkeä osa tätä työtä on seurata kukinnan käynnistymistä ja sen etenemistä, sillä onnistunut kukinta ja pölytys ovat siemensadon muodostumisen kannalta se kaikkein tärkein hetki.

Metsänuudistamisessa yleisimmin käytettävät puulajit Suomessa ovat kuusi (Picea abies), mänty (Pinus sylvestris) ja rauduskoivu (Betula pendula), sekä siperianlehtikuusi (Larix sibirica) – josta muuten tämän viljeltävän lehtikuusen osalta olisi hyvä siirtyä käyttämään uusimman taksonomisen luokittelun mukaista nimeä arkangelinlehtikuusi (Larix archangelica). Näistä ensimmäisenä kukintansa aloittavat rauduskoivu ja lehtikuusi, joiden kukinta käynnistyy Etelä-Suomessa huhti-toukokuun vaihteessa.

Rauduskoivun siementuotanto on kasvihuonetuotantoa

Metsäpuiden siemenviljelykset ovat avomaan viljelyksiä, mutta poikkeuksena tästä on koivun siementuotanto. Koivun siemenviljelykset perustetaan muovihuoneisiin. Tämän Suomessa tehdyn innovaation etuna on, että muovihuoneessa koivu alkaa kukkia ja tuottaa siemensatoa jo 3 – 4 vuoden kuluttua viljelyksen perustamisesta. Muiden puulajien kohdalla kukintaa ja ensimmäisiä siemensatoja joudutaan odottamaan paljon kauemmin, havupuilla puulajista riippuen 10 – 15 vuotta.

Kasvihuoneolosuhteissa on myös se hyvä puoli, että puut saadaan kukkimaan ennen kuin koivun kukinta käynnistyy luonnossa. Näin siemenviljelyksen ulkopuolelta tuleva taustapölytys ei pääse vaikuttamaan tulevan siemensadon laatuun. Kun vielä kasvihuoneen ovet ja tuuletusluukut pidetään suljettuna kukinnan aikaan, siemenviljelykselle valitut parhaat puuyksilöt – tai oikeammin niistä varttamalla tuotetut kopiot – saadaan pölyttymään keskenään. Näin varmistetaan myös se, että tuotettavat koivunsiemenet ovat varmasti sopivia siemenviljelykselle määritellylle käyttöalueelle. Koivun siitepölyhän kulkeutuu ilmavirtojen mukana pitkiä matkoja, Baltiasta kulkeutunutta siitepölyä on ilmassa jo paljon ennen kuin koivun siitepölyaika alkaa Suomessa.

Nyt on se hetki, kun rauduskoivut ovat aloittaneet kukinnan muovihuoneessa. Koska suljetussa muovihuoneessa siitepöly ei liiku tuulen vaikutuksesta, onnistunut pölytys varmistetaan puhaltimilla. Tähän tarkoitukseen soveltuu hyvin puutarhanhoidosta tuttu apuväline, lehtipuhallin.

Kukinnan aikana siemenviljelystä pölytetään useita kertoja, koska puuyksilöiden välillä on eriaikaisuutta ja myös viljelmän sisällä olosuhteet hieman vaihtelevat valon ja varjoisuuden vaikutuksesta.

Rauduskoivun siemen kypsyy heinäkuussa. Sitä odotellessa vartteiden hyvinvoinnista huolehditaan lannoituksella ja säännöllisellä kastelulla, jotta kehittyvät siemenet saavat hyvät eväät elämään. Tarvittaessa tehdään kasvinsuojelutoimenpiteitä, jos tuhohyönteiset – koivulla yleisimmin imentävioituksia tekevät kirvat ja punkit – uhkaavat puiden terveyttä.

Tällä hetkellä Suomessa on kaksi rauduskoivun siemenviljelystä, joista molemmat ovat Tapion siemenkeskuksen. Vuonna 2014 perustettu Sv468 on tuotannossa ja toinen, viime vuonna perustettu uusi viljelys. Sv493 alkaa tuottaa satoa n. 2-3 vuoden kuluttua.

Rauduskoivun siemenviljelyssiemenestä kasvatetuilla puilla on jopa 30 % parempi tilavuuskasvu verrattuna metsikkösiemenestä kasvatettuihin puihin. Jalostettua siementä käyttämällä etuna saadaan myös paremmat rungon laatuominaisuudet ja runkojen metsikköalkuperiä vähäisempi oksikkuus.

Kirjoittaja Susanna Rantakari työskentelee siementuotannon asiantuntijana Tapio Siemenkeskuksessa Oitissa.