Toimiva peruskuivatus on kannattavan maanviljelyn edellytys. Suomen pelloista kolmasosa kärsii peruskuivatukseen liittyvistä ongelmista. Hyvällä kuivatuksella on myös metsänkasvun kannalta tärkeä merkitys. OO- Opitaan ojista -hankkeessa kehitetään valuma-aluekohtaista vesiensuojelun yhteistoimintaa maa- ja metsätalouden välille, parannetaan peruskuivatusta ja monimuotoisuutta luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin Hämeessä. Tapio toimii hankkeessa metsäojituksen ja turvemaiden asiantuntijana.

Tausta

Suomessa kasvukausi on lyhyt, lumen sulamisvesiä on runsaasti, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti, savimaiden vedenläpäisykyky on huono ja turvemaita on runsaasti. Peruskuivatuksen tehtävänä on mahdollistaa maanrakenteen ja kasvukunnon ylläpito. Nämä ovat tuottavuuden lisäksi keskeisiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle sekä hiilensidonnalle.

Tutkimusten mukaan Suomen pelloista kolmasosa kärsii peruskuivatukseen liittyvistä ongelmista. Peruskuivatuksen ikääntyminen heikentää monin tavoin uomaston kuntoa, eikä sen pelkkä kunnostaminen aina riitä. Valtaojien hyvällä kunnolla on tärkeä merkitys myös metsien vesitalouden kannalta. Kehittyneet vesirakennusmenetelmät, lisääntyneet vesiensuojeluvaatimukset, tulvasuojelu ja monimuotoisuus ovat syitä, jonka takia peruskuivatus kannattaa suunnitella uudestaan ja mieluiten valuma-aluekohtaisesti. Tämä vaatii ojitushankkeiden suunnittelijoilta ja toteuttajilta entistä monipuolisempaa osaamista. Maanomistajien motivointi, valuma-aluekohtainen suunnittelu ja toimintamallin kehittäminen sekä jalkauttaminen ovat avainasemassa yhteistoiminnan vakiinnuttamiseksi.

Valuma-aluekohtaiselle yhteistoiminnan kehittämiselle on paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voiko vesiä haitattomasti viivyttää metsäalueella, ehkäistäkseen tulvajaksoja tai rankkasateiden aiheuttamia haittoja alapuolisilla peltolohkoilla? Entä kosteikkojen tai muiden vesivarastojen hyödyntäminen lähelle peltoalueita ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuusjaksojen kastelutarvetta varten? Voiko eroosiota hillitä rakentamalla kaksitasouomien ketju valtaojan yhteyteen yhteisesti sopien? Miten paikkatietoaineistoja voidaan hyödyntää yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä koko valtaojan valuma-alueella?

Tavoitteet ja toiminta

OO- Opitaan ojista -hankkeen tavoitteena on kehittää vesiensuojeluun liittyvää yhteistoimintaa maa- ja metsätalouden välille. Yhteistoimintaa voidaan laajentaa esimerkiksi paikallisen kalatalousyhdistysten suuntaan tai taajaman hulevesien hallintaan. Hankkeessa laaditaan lista Hämeen kiireellisimmin suunniteltavista valuma-alueista, joista valitaan pilottivaluma-alue. Tavoitteena on, että pilottialueen ojitusisännöitsijä, metsäammattilainen ja valuma-alueen maanomistajat yhdessä voivat miettiä, miten metsätalousalueella tehtävillä toimenpiteillä olisi hyötyä maatalouden tarpeisiin ja päinvastoin viljelyalueilla tehtävien toimenpiteiden osalta. Konkreettisina toimenpiteinä esimerkiksi pilottialueella ojitusisännöitsijä ja metsäammattilainen kutsuvat valtaojan valuma-alueella olevat maanomistajat keskustelemaan yhteisen ojan kunnossapidon tarpeista ja siihen liittyen vesiensuojelutoimenpiteistä.

Pilottivaluma-alueelle tehdään yleissuunnitelma, jonka pohjalta dokumentoidaan valuma-aluekohtaisen suunnittelun toimintamalli, jolla yhteistoimintaa voidaan viedä laajemmin eteenpäin valtakunnan tasolla. Valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta tuotetaan monipuolinen koulutusmateriaali ja järjestetään webinaareja. Lisäksi pilottivaluma-alueen maanomistajien osaamista vesienhallinnasta ja hiilensidonnasta lisätään neuvonnalla ja tila- ja lohkokohtaisin suunnitelmin.

Keskeisimmät hyödynsaajat

Hämeen alueen viranomaiset hyötyvät valuma-aluelistasta, jota he voivat hyödyntää tulevaisuudessa tukien ja toimien kustannustehokkaassa kohdentamisessa. Lisäksi hanke edistää Hämeen vesienhallinnan tavoitteita. Pilottivaluma-alueen maanomistajat hyötyvät maan kuivatustason ja maan pääoma-arvon noususta sekä saamastaan neuvonnasta ja suunnittelusta.  Hanke hyödyttää myös ojitusyhteisöjä, ojaisännöitsijöitä, kuivatusaluesuunnittelijoita ja vesi- sekä koneurakoitsijoita. Hankkeen järjestämät koulutustilaisuudet sekä niihin liittyvä koulutusmateriaali hyödyntävät valtakunnallisesti alan ammattilaisia, oppilaitoksia ja opiskelijoita.

Hankkeen kesto

Hanke alkaa 1.3.2021 ja se päättyy 15.11.2022.

Yhteistyökumppanit

Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden tutkimusyksikkö. Hanketta toteuttaa Tapio, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Etelä-Suomen salaojakeskus, ProAgria Etelä-Suomi, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Hanke tekee yhteistyötä alueen maa- ja metsätalouden vesienhallinnan viranomaistahojen, Hämeen ELY-keskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Lisätietoa

Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 5341 043

Hankkeen projektipäällikkö Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu, henrik.lindberg(at)hamk.fi, puh. +358 50 574 5380

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 40 534 1043