Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimenpiteet linkittyvät toisiinsa valuma-aluetasolla. Valuma-aluetason suunnittelulla edistetään vesiensuojelua tunnistamalla kuormituksen lähteet ja suunnittelemalla toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi huomioiden erilaiset maankäyttötavat. OO- Opitaan ojista -hankkeessa kehitettiin valuma-aluekohtaista vesiensuojelun yhteistoimintaa maa- ja metsätalouden välille Vuolujoen pilottivaluma-alueella Hämeessä. Tapio toimi hankkeessa metsäojituksen ja turvemaiden asiantuntijana.

Tausta

Suomessa kasvukausi on lyhyt, lumen sulamisvesiä on runsaasti, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti, savimaiden vedenläpäisykyky on huono ja turvemaita on runsaasti. Peruskuivatuksen tehtävänä on mahdollistaa maanrakenteen ja kasvukunnon ylläpito. Nämä ovat tuottavuuden lisäksi keskeisiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle sekä hiilensidonnalle.

Tutkimusten mukaan Suomen pelloista kolmasosa kärsii peruskuivatukseen liittyvistä ongelmista. Peruskuivatuksen ikääntyminen heikentää monin tavoin uomaston kuntoa, eikä sen pelkkä kunnostaminen aina riitä. Valtaojien hyvällä kunnolla on tärkeä merkitys myös metsien vesitalouden kannalta. Kehittyneet vesirakennusmenetelmät, lisääntyneet vesiensuojeluvaatimukset, tulvasuojelu ja monimuotoisuus ovat syitä, jonka takia peruskuivatus kannattaa suunnitella uudestaan ja mieluiten valuma-aluekohtaisesti. Tämä vaatii ojitushankkeiden suunnittelijoilta ja toteuttajilta entistä monipuolisempaa osaamista. Maanomistajien motivointi, valuma-aluekohtainen suunnittelu ja toimintamallin kehittäminen sekä jalkauttaminen ovat avainasemassa yhteistoiminnan vakiinnuttamiseksi.

Valuma-aluekohtaiselle yhteistoiminnan kehittämiselle on paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voiko vesiä haitattomasti viivyttää metsäalueella, ehkäistäkseen tulvajaksoja tai rankkasateiden aiheuttamia haittoja alapuolisilla peltolohkoilla? Entä kosteikkojen tai muiden vesivarastojen hyödyntäminen lähelle peltoalueita ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuusjaksojen kastelutarvetta varten? Voiko eroosiota hillitä rakentamalla kaksitasouomien ketju valtaojan yhteyteen yhteisesti sopien? Miten paikkatietoaineistoja voidaan hyödyntää yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä koko valtaojan valuma-alueella?

Tavoitteet ja toiminta

OO- Opitaan ojista -hankkeen tavoitteena oli kehittää vesiensuojeluun liittyvää yhteistoimintaa maa- ja metsätalouden välille. Yhteistoimintaa laajennettiin myös paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen suuntaan ja hankkeen aikana perustettiin Hämeen alueen vesistökunnostusverkosto. Hankkeessa laadittiin lista Hämeen kiireellisimmin suunniteltavista valuma-alueista, joista valittiin pilottikohteeksi Vuolujoen valuma-alue. Tavoitteena oli, että pilottialueen ojitusisännöitsijä, metsäammattilainen ja valuma-alueen maanomistajat yhdessä voivat miettiä, miten metsätalousalueella tehtävillä toimenpiteillä olisi hyötyä maatalouden tarpeisiin ja päinvastoin viljelyalueilla tehtävien toimenpiteiden osalta.

Tulokset

Hankkeen aikana kehitetty yhteistoiminnan malli on dokumentoitu tarinakartan muotoon. Hankkeessa kehitettiin KUNNOS-työkalun osamallia metsätalouden vesiensuojeluratkaisujen potentiaalisten sijaintien etsimiseen. KUNNOS-työkalulla tehty tarkastelu toteutettiin koko Vuolujoen valuma-alueelle. Hankkeen aikana aktivoitiin paikallinen ojitusyhteisö sekä suoritettiin riskialuekartoitukset vesinäyttein, kaukokartoitus- ja paikkatietomenetelmin sekä aloitettiin maastomittaukset toimenpiteiden kohdentamiseksi. Hankkeen aikana perustettiin Hämeen alueen vesistökunnostusverkosto. Valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta viestittiin monipuolisesti ja järjestettiin webinaarisarja. Lisäksi pilottivaluma-alueen maanomistajien osaamista vesienhallinnasta ja hiilensidonnasta lisättiin neuvonnalla.

Hankkeen kesto

Hanke alkoi 1.3.2021 ja se päättyi 15.11.2022.

Yhteistyökumppanit

Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden tutkimusyksikkö. Hanketta toteuttivat Tapio, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Etelä-Suomen salaojakeskus, ProAgria Etelä-Suomi, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Hanke teki yhteistyötä alueen maa- ja metsätalouden vesienhallinnan viranomaistahojen, Hämeen ELY-keskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015
  • Tarja Anttila
  • Asiantuntija
  • tarja.anttila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6014