Mistä koostuu metsänhoidon laatu?

Laadukas metsänhoito edellyttää ammattitaitoa ja hyvää viestintää läpi ketjun, todetaan Metsäntuntijat-podcastin uusimmassa jaksossa. Metsänhoidon laadusta keskustelevat metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta, metsäkoneyrittäjä Teemu Tolppa Metsäkonepalvelu Oy:stä ja neuvotteleva virkamies Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsänhoidon, erityisesti harvennushakkuiden laatu on ollut viimeisen vuoden aikana paljon esillä mediassa, avaa Varpu Kuutti. Mistä metsänhoidon laatu koostuu? Tiukan perälaudan laadunhallintaan asettaa lait ja asetukset, sanoo Satu Rantala. Se jälkeen laatu on käytännössä eri osapuolten välinen sopimuskysymys.

Koneyrittäjän näkökulmasta on tärkeää, että metsänhoidon laadunhallinta toimii koko ketjussa, sanoo Teemu Tolppa. Se lähtee lainsäädännöstä ja päätöksenteosta, metsänhoidon suosituksista sekä ohjeista ja opastuksesta. On tärkeää, että viesti kulkee läpi koko ketjun, Tolppa jatkaa. Kun jokainen hoitaa työnsä hyvin, myös viimeinen osa ketjua eli metsäkoneenkuljettaja voi tehdä työnsä hyvin metsässä.

Laatu lähtee myös metsänomistajien tavoitteista ja toiveista, sanoo Rantala. Metsänomistajan on tärkeää pystyä sanoittamaan omat toiveensa, jotta viesti välittyy työn toteuttajalle saakka.

Metsänomistajien suurimmat pettymykset johtuvat yleensä siitä, että joku ketjussa on antanut lupauksen, joka on mahdotonta toteuttaa, lisää Tolppa. Metsänomistaja saattaa myös esittää toiveita, jotka ovat ristiriidassa lakien, sertifiointivaatimusten tai metsänhoidon suositusten kanssa, jolloin tulee väistämättä pettymyksiä, hän sanoo. Pääasiassa metsänomistajien toiveet ovat kuitenkin järkeviä ja toteuttamiskelpoisia.

Tolppa korostaa, että metsäkoneenkuljettajalla tulee olla selkeät ohjeet. Lähtökohtaisesti jokainen konekuski pyrkii metsässä parhaaseen laatuun ja lopputulokseen. Suurimmat virheet johtuvat siitä, ettei ohjeistus ole ollut selkeää. Toimenpiteiden tulee olla huolellisesti suunniteltu ja sopimuksella määritelty, jolloin kuljettajalla on vastuu ainoastaan työn toteutuksesta.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että laadunhallintaa tulisi kehittää alan sisällä kuunnellen, keskustellen ja tietoa vaihtaen. Yleensä ”metsäkohuissa” esiin nousevat teemat ja epäkohdat ovat olleet alalla tiedossa jo pidempään, sanoo Tolppa. Siksi olisi tärkeää kuunnella ja myös ymmärtää toisiamme. Ja reagoida niihin asioihin, joissa on kehitettävää ja korjattavaa.

Rantala muistuttaa, että metsässä toimitaan aina kokonaisuus mielessä pitäen, vaikka yksittäiset päätökset tehdäänkin puu puulta ja taimi taimelta. Täytyy katsoa kauas ja luoda pitkäjänteistä näkymää. Tänään tehtävät valinnat ja toimenpiteet vaikuttavat siihen, mitä metsässä voidaan tehdä 15 vuoden kuluttua.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 14. jakso: Laatuasiaa metsänhoidosta

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalan ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia. Jakso on osa metsänhoidon suositusten teemasarjaa. Metsänhoidon suositukset kokoavat tutkitun tiedon ja parhaat käytännöt, joista metsänomistaja voi valita itselleen sopivat tavat hoitaa metsää. Tapion koordinoiman palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.