Pidennetyn kiertoajan harvennusmalleilla enemmän kuutioita, tukkipuuta ja hiilensidontaa

Isäni tapasi kasvattaa pienmetsätilamme parhaita kuusikoita hieman pidempään, kun odoteltiin rahantarvetta ja puunhintaakin tarkkailtiin. Vaikka isäni ei pidennetystä kiertoajasta ehkä tiennytkään, muistelen lämmöllä sitä uudistaessa erittäin puustoista kuusikkoa. Niillä rahoilla hankittiin ensimmäinen autoni.

Metsänomistaja voi nykyään tehdä uudistushakkuun metsässään valitsemanaan ajankohtana. Metsälaki muuttui vuonna 2014, jonka jälkeen metsän uudistamiselle ei ole enää puuston ikään tai läpimittaan perustuvia rajoitteita. Tämän jälkeen metsien uudistaminen onkin valtaosin aikaistunut.

Kuitenkin metsänkasvatuksessa normaalia pidempiä kiertoaikoja käyttävät Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon ja metsänkäyttöilmoitusten mukaan eteläsuomalaiset yksityismetsänomistajat, varsinkin hämäläiset, eteläsavolaiset ja uusmaalaiset. Näillä alueilla on paljon reheviä kivennäismaita, joilla pidempi kiertoaika voi Luonnonvarakeskuksen mukaan kannattaa eritoten hiilensidonnan kannalta, mutta myös taloudellisesti.

Etenkin rehevissä kivennäismaakuusikoissa pidennetyn kiertoajan mukainen kasvatus voi olla hyvinkin järkevää, kunhan muistaa huomioida puustotuhojen riskit. Muun muassa juurikäävän, myräköiden ja kirjanpainajan aiheuttaman tuhon riski kasvaa ilmaston muuttuessa.

Metsänhoidon suosituksissa on hiljattain julkaistu uudet pidennetyn kiertoajan harvennusmallit. Tapion koordinoimassa Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeessa tullaan tänä vuonna kuvaamaan kohteet, joissa uusia malleja eritoten kannattaa hyödyntää niin talouden, luonnon kuin hiilensidonnan näkökulmasta.

Lehtomaisen ja tuoreen kankaan kuusikoille sekä tuoreesta kuivan kankaan männiköille on tuotettu uudet pidennetyn kiertoajan harvennusmallit, joissa puuston määrä on kasvatusmetsävaiheessa selkeästi korkeampi kuin perinteisissä malleissa. Pidemmän kiertoajan malleissa on maksimoitu kasvua ja puuntuotosta, kun taas muissa harvennusmalleissa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa. Uusien mallien avulla runkopuun kokonaistuotos kasvaakin 5–10 % suuremmaksi ja tukkipuun 10–20 % suuremmaksi verrattuna perusmalleihin. Puuston määrä ei kuitenkaan nouse itseharvenemisrajoille saakka, vaan harvennusten avulla kasvu pysyy hyvänä.

Uusissa pidennetyn kiertoajan malleissa kiertoaika pitenee maltillisesti, noin 5–15 vuotta. Siinä ajassa saavutetaan hieman perusmalleja korkeampi uudistamisläpimitta. Lisäksi kiertoajalla harvennukset tehdään hieman lievempinä ja normaalia rytmiä myöhemmin.

Metsänhoidon suosituksissa metsikön uudistamisajankohdaksi kuvaillaan hetkeä, jolloin metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin edelleen kasvattamisesta. Täten paras uudistamishetki riippuu täysin metsänomistajasta. Metsänomistajan onkin hyvä miettiä omia odotuksia metsilleen ja eri metsiköille metsätilan sisällä. Jollain kohteella lyhyempi kiertoaika voi olla omia tavoitteita parhaiten tukeva ratkaisu, toisella yläharvennuksella pidennetty kiertoaika ja kolmannella suunnitelmallisesti pidempi kiertoaika alkaen jo ensimmäisestä harvennuksesta.

PIKMA-hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia, esimerkiksi hiilinieluun ja puuhuoltoon, olisi, jos metsänomistajat ottaisivat kiertoajan pidentämisen laajemmin käyttöön. Samalla tarkennetaan kiertoajan pidentämiseen liittyviä riskejä ja puuston kasvatusmallien toimivuutta. Lisätietoa tuotetaan niin valtakunnallisella, alueellisella kuin metsänomistajatasolla yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen kanssa. Metsänhoidon suosituksiin on tulossa paljon lisätietoa myös, joten kannattaa seurailla suositusten verkkopalvelua.

Kirjoittaja työskentelee Tapiossa metsänhoidon asiantuntijana.