Vierasblogi: Miksi metsälannoitus sakkaa? Vastuullinen lannoitus tuo hyötyjä niin metsänomistajalle kuin ilmastolle

VaMeLa eli Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä -hanke selvittää, miten metsälannoitusta voitaisiin lisätä yksityismetsissä. Miksi metsälannoitus sakkaa, vaikka siitä olisi metsänomistajalle ja ilmastolle selkeitä hyötyjä? Mitkä ovat vastuulliset keinot lisätä hiilinieluja metsälannoituksen keinoin? Nämä ovat keskeisimmät kysymykset, joihin hankkeen tavoitteena on tuoda vastauksia.

Hanke selvittää käytännön esteitä, jotka hidastavat lannoituksen käyttöä Suomen yksityismetsien nettokasvun ja hiilinielun lisäämisessä. Hankkeessa selvitetään lannoitustoiminnan elinkaarivaikutukset ja etsitään kehityspolut, joilla metsälannoituksen (mineraalilannoitteet, tuhka- ja kierrätyslannoitteet) avulla saatavia kokonaishyötyjä voitaisiin mahdollisimman nopeasti kasvattaa. Lisäksi tavoitteena on koulutuksen ja tiedottamisen avulla antaa sekä lannoituspäätöksiä tekeville että niitä käytännössä toteuttaville paremmat valmiudet kuhunkin tilanteeseen sopivien vastuullisten ratkaisujen löytämiseksi.

Missä mennään?

Tällä hetkellä elämme koronapandemian aikaa, joskin tautitilanne on rokotekattavuuden kasvaessa hiljalleen muuttumassa entistä hallitummaksi. Ilmastohuoli on ajoittain jäänyt kenties pandemiauutisoinnin varjoon. Metsäsektorilla korona ei ole tuntunut juurikaan, vaan alkushokin jälkeen sahatavaran kysyntä ja hinta ovat hilautuneet ennätyslukemiin. Teollisuus siis nielisi puuta ja samaan aikaan ilmastonmuutosta olisi torjuttava tehokkaasti. Onneksi nämä eivät välttämättä ole vastakkaisia vaan rinnakkaisia päämääriä. Rakennusbuumissa sahatavarasta osa päätyy pitkäaikaisiin rakenteisiin ja sitä kautta pitkäikäisiksi hiilivarastoiksi. Näin myös metsälannoitus voi muuttua nopeasti tehostuneesta metsähiilinielusta rakennuspuutavaran hiilivarastoksi ja hyödyttää yhtä aikaa ilmastoa, teollisuutta ja metsänomistajaa.

Metsälannoitustoiminta Suomessa

Metsälannoitustoiminta suomalaisissa yksityismetsissä on vaatimattomalla tasolla. Metsälannoituksen huippuvuonna 1975 lannoitettiin 244 000 hehtaaria, jonka jälkeen lannoitusinnostus hiipui vähitellen ja aallonpohja saavutettiin vuonna 1994. Nykyään lannoitetaan noin 60 000 ha, josta terveyslannoitusta on 14 000 ja tuhkalannoitusta 10 000 ha lopun ollessa kasvatuslannoitusta.

Metsähallitus ja suurmetsänomistajat ovat lisänneet lannoituspinta-aloja hiljattain. Valtion metsiä lannoitetaankin alkaneella viisivuotiskaudella noin 30 000 hehtaarin alueella. Tämä kaksinkertaistaa valtion metsien lannoitettavan pinta-alan aiemmasta 15 000 hehtaarista 30 000 hehtaariin. Yksityismetsissä kehitys on ollut hitaampaa, eikä lannoitusbuumia ole näkyvissä, vaikka varovaista kasvua lannoituspinta-aloissa onkin. Metsälannoituksesta keskustellessa esiin pöllähtävät muun muassa huolet vesistövaikutuksista ja huoli metsien monikäytön hankaloitumisesta. Kallistakin lannoituksen mainitaan olevan, etenkin kun sijoitettavan rahan pitäisi olla käytettävissä vajaata vuosikymmentä ennen päätehakkuuta. Kaikki nämä ovat asiallisia huolenaiheita ja haasteita, ja kaipaavat päivitystä sekä kenties uusia toimintamalleja.

Metsälannoitus ja ”Hiilimetsätalous”

VTT laski Hiilimetsätalous osana tulevaisuuden ilmastoratkaisuja -hankkeessaan metsälannoituksen olevan taloudellisesti kannattava, hiilinieluja vahvistava metsänhoitotoimi. Hankkeessa toteutettiin keskisuomalaisen metsän kasvun mallinnuksia, joilla arvioitiin yhden ja useamman lannoituskerran vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen kuusikoissa ja männiköissä. Tulokset osoittivat metsän lannoituksen olevan tehokas ja metsänomistajalle taloudellisesti kannattava keino lisätä puuston kasvua ja metsän hiilinieluja.

Laskennassa oli mukana taustaoletus, jossa metsänomistaja sai tuloja myydyn puun ohella myös hiilinielusta. Tämä hiilinielukompensaatio lisäsi lannoituksen kannattavuutta edelleen, sillä paremman kasvun vuoksi myös hiiltä sitoutuisi enemmän. Yleisesti käytetty päätehakkuuta 6-10 vuotta edeltävä yhden lannoituskerran malli osoittautui kannattavimmaksi. Tarkastelussa käytetyllä hiilihyvityksen hinnalla 30 €/t hiilidioksidia (vertailukohtana voi käyttää esim. puuainekseen sitoutuu tonni hiilidioksidia jokaista puukuutiometriä kohden, eli kuution lisäkasvu vuodessa toisi 30 € lisätulon), noin neljäsosa lannoituksesta saatavasta tulosta tuli hiilihyvityksestä. Myös useamman lannoituskerran tapaukset olivat kuitenkin kannattavia ja hiilihyvityksen vaikutus oli samaa luokkaa. Näitä tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että käytetty malli ei optimoinut käsittelyiden ajoitusta, lannoitemääriä tai lannoitusmenetelmiä. Toisin sanoen parasta mahdollista ajoitusta toimenpiteille ei lähdetty hakemaan lukuisten eri vaihtoehtojen joukosta, vaan tarkastelussa laskettiin läpi muutamia ennalta hyviksi oletettuja skenaarioita.

VaMeLa-hankkeen teemat

VaMela hanke on tällä hetkellä lähtökuopissaan. Hanke jakautuu eri teemoihin ja eri toteuttajille seuraavasti:

Kestävät metsälannoitteet (VTT)

Tässä työpaketissa kerätään uusin tieto metsätalouteen soveltuvista tuhkista, kierrätysravinteisiin perustuvista lannoitteista sekä mineraalilannoitteista. Lannoitteiden saatavuus sekä metsälannoituksen ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset (mineraali vs. kierrätyslannoitteet) kartoitetaan.

Lannoite- ja tuhkalogistiikan sekä lannoitelevityksen käytännöt ja kehitystarpeet (VTT)

Tämä työpaketti kartoittaa metsänlannoitusliiketoiminnan nykytilan: toimijat, kaluston ja vuosittaisen urakointialan sekä kustannukset. Työpaketti arvioi nykyisen liiketoiminnan vahvuudet ja heikkoudet ja laatii ehdotuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Turvetuotantoon liittyvä toimialamuutos ja lähivuosina vapautuvat kone- ja henkilöstöresurssit huomioidaan hankkeessa. Työpaketissa arvioidaan tuhkan saatavuus ja logistiikka tuhkalähteiden hajautuneisuus huomioiden. Urakoinnin ekonomiaa tarkastellaan parhaiden käytäntöjen perusteella ja selvitetään toiminnan tehostamispotentiaali.

Lannoituksen vaikutusten (kasvunlisäys, talous, hiilensidonta) simulointi ja analysointi, (LUKE)

Tämä työpaketti laatii sekä koko maata että yksityistä metsänomistajaa koskevia skenaarioita siitä, miten lannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa. Lisäksi luodaan metsänomistajaa koskevia skenaarioita, miten lannoitustoiminnan hyväksyttävyyttä voitaisiin lisätä.

Työpaketissa luodaan laskelmia, miten lannoitus vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen erilaisilla lannoitusintensiteeteillä ja jaetaan päivitettyä tietoa metsälannoitusten talous- ja ilmastohyödyistä metsäomistajille.

Tulosten vienti käytäntöön (Tapio)

Työpaketin tavoitteena on jalkauttaa hankkeen tulokset metsänomistajille ja käytännön toimijoille, lisätä lannoituspalveluiden tarjontaa ja kysyntää sekä innostaa metsänomistajia vastuulliseen lannoitukseen soveltuvilla kohteilla ja tuhkan käyttöön erityisesti turvemailla. Toimijoista tärkeä kohderyhmä ovat metsänomistajille neuvonta– ja metsäpalveluja tarjoavat organisaatiot, joiden asiantuntijat osaavat hankkeen tulosten perusteella tunnistaa soveltuvat lannoituskohteet ja markkinoida lannoitusta metsänomistajille.

Hankkeen toteutus, rahoitus ja tavoite

Hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT. Muut toteuttajat ovat Tapio ja Luonnonvarakeskus. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Hanke toteutetaan vuosina 2021─2023.

Kirjoittaja: Matti Virkkunen, Senior Scientist, VTT, matti.virkkunen@vtt.fi, p. 040 545 1743