Harkitseva hyödyntäjä vai seurallinen fiilistelijä? Metsänomistajien metsäsuhteista uutta tietoa

Julkaistu, 30.10.2019

Metsänomistajien metsäsuhteista ja tunnetyypeistä on tehty selvitys ja kuvailut, joista toivotaan olevan konkreettista apua metsäammattilaisille palvelutilanteissa.

Tapio Oy:n Kantar TNS Oy:ltä tilaamassa selvityksessä kysyttiin metsänomistajilta heidän arvostuksistaan ja arvioitiin metsäsuhteiden tunnetyyppejä. Taustaksi oli käytettävissä tieto kaikkien suomalaisten metsäsuhteista, joita Lusto ja Suomen Metsäyhdistys selvittivät 2018.

”Metsänomistajien metsäsuhteiden monimuotoisuus on arvostettava ja vaalittava asia siinä kuin metsäluonnonkin monimuotoisuus. Kun metsänomistajien metsäsuhteiden tunnetyypit otetaan huomioon, metsäalan palveluista saadaan mahdollisimman asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa”, toteaa metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen työtä rahoittaneesta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kuusi erilaista metsäsuhdetta

Kantar toteutti selvityksen NeedScope-tutkimusmenetelmällä, joka tarjoaa paremmat mahdollisuudet ymmärtää tunnetason merkityksen metsäsuhteessa. Selvityksen mukaan metsäsuhteiden tunnetyyppejä on kuusi erilaista. Jokaisella metsänomistajalla on piirteitä useasta eri tyypistä, mutta todennäköisesti joku niistä on aina vahvin. Näistä metsäsuhteista ja tunnetyypille ominaisista vuorovaikutuksen tarpeista on laadittu kuvaukset. Ajatuksena on, että metsäalan palvelujen luonnetta voitaisiin kehittää niin, että ne vastaisivat erilaisten metsänomistajien tarpeisiin ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen.

Metsänomistajien metsäsuhteiden tunnetyypit yleisyyden mukaan järjestettyinä ovat:

  • harkitseva hyödyntäjä
  • seesteinen ylläpitäjä
  • yhteisöllinen huolehtija
  • määrätietoinen sijoittaja
  • seurallinen fiilistelijä ja
  • energinen edelläkävijä.

Metsänomistajan arvojen ja tunteiden selvittämiseen uusia välineitä

Löydettyjä tunnetyyppejä arvioitiin työpajassa, jonne kutsuttiin metsänomistajia, joiden metsäsuhteet edustivat kaikkia kuutta erilaista tunnetyyppiä. He arvioivat keskustelun virittämiseksi tehtyjä palveluiden ja palvelutilanteiden kuvauksia sekä oman tunnetyypin luonnehdintoja. Työpajassa konkretisoitui hyvin, mikä merkitys metsänomistajien kuuntelulla on palveluiden tarjoajille.

”Esimerkiksi energiset edelläkävijät -ryhmässä viritettiin keskustelu luonnonsuojelu- ja ilmastoaiheisiin painottuvasta metsäsuunnittelusta, koska selvityksen mukaan luonnonsuojelun edistäminen on heille mieluista todennäköisemmin kuin muille tunnetyypeille. Keskustellessa selvisi, että paikalla olleille metsänomistajille tällainen aihepiiri oli ennemminkin punainen vaate. Energisillä edelläkävijöillä on vahvat omat kannat sekä metsätalouteen että luonnonsuojeluun. Kun metsäsuhde kartoitetaan keskustellen, palvelun voi tarjoilla sellaisena, että se aidosti vastaa asiakkaan arvoja ja tarpeita”, kertoo markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas Tapiosta.

”Työpajan parasta antia oli toivottujen vuorovaikutuksen tyylien konkretisoituminen. Esimerkiksi energisille edelläkävijöille on mieleen tiukasti kiteytetty tieto ja tehokas toiminta”, jatkaa Ollas.

Muista tunnetyypeistä seesteinen ylläpitäjä -ryhmä haluaa syvällistä tietoa ja keskustelua arvoista. Määrätietoiset sijoittajat puolestaan kaipaavat laskelmia optimoinnin tueksi ja harkitsevat hyödyntäjät yksityiskohtaista faktatietoa ja oppimisen mahdollisuuksia. Yhteisölliset huolehtijat puolestaan toivovat, että myös metsäammattilainen osoittaa omaa huolenpitoaan ja seuralliset fiilistelijät arvostavat yhdessä tekemistä.

”Arvojen ja tunteiden ilmaisu palvelutilanteessa ei välttämättä ole metsänomistajille vaivatonta. Metsäammattilaisten avuksi on nyt laadittu myös kysymyksiä, joiden avulla keskustelun saa alkuun ja voi tunnistaa metsänomistajalle tärkeitä aiheita ja vuorovaikutuksen tyylejä”, kertoo Kantarin brändi- ja emootiotutkimuksen asiantuntija Anna Rautio.

”Metsäammattilaisille jo pelkkä tietoisuus moninaisista metsäsuhteista auttaa kuuntelemaan metsänomistajia uudella tavalla. Kun ammattilainen tunnistaa ensin oman metsäsuhteensa hallitsevan tunnetyypin ja huomaa, miten se eroaa muista, vuorovaikutuksen rakentaminen ja yhteisen sävelen löytäminen on helpompaa. Metsäsuhdeajattelu kehittää kykyä hetkeksi asettua toisen saappaisiin. Se on keskeistä vuorovaikutuksen psykologiaa”, kertoo johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä.

Aineistot ovat vapaasti käytettävissä

Selvitystyössä valmistuneet metsänomistajien kuvaukset ja muut aineistot ovat vapaasti saatavilla. Aineistot ovat:

  • Kantarin selvitys, yhteenveto metsänomistajien arvostuksista (pdf) →
  • Metsäsuhteiden tunnetyyppien luonnehdinnat ja tärkeimmät kaaviot (pdf) →
  • Metsäsuhteiden tunnetyyppien luonnehdinnat ja tärkeimmät kaaviot PowerPoint-tiedostona
  • Kysymyksiä metsänomistajan metsäsuhteen kuunteluun (pdf) →
  • Selvityksen data ja kaaviot (Excel-taulukko pyynnöstä sähköpostitse)

Tuloksia käsitellään metsäammattilaisten kanssa 1.11.2019 Metsäpäivillä Helsingissä. Työpajaan ”Pääse metsänomistajan kanssa samalle aaltopituudelle” on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Tarja Ollas, Tapio Oy, puh. 040 835 6473, tarja.ollas@tapio.fi

Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ry, puh 050 3512416, sirpa.karkkainen@smy.fi

Anna Rautio, Kantar TNS Oy, puh. 040 596 5865, anna.rautio@kantar.com

 

  • Lisätietoa
  • Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä