Metsäalan toimijoilla on tarve osoittaa toimintansa kestävyys luotettavaan dataan perustuen. Talousmetsien luonnonhoidon tasosta ei kuitenkaan ole saatavilla kattavaa kokonaiskuvaa.  Tapion toteuttamassa Luontolaatu 2030 -hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia koota eri toimijoiden keräämät luontolaatutiedot yhteen.

Luontolaatu 2030 -hankkeen taustalla on vuosina 2018–2020 toteutettu Luontolaatu-hanke, jossa ehdotettiin, että eri metsätaloustoimijoiden keräämä luontolaatutieto koottaisiin yhteiseen tietojärjestelmään. Seurantatietojen yhdistäminen tarjoaisi yleiskuvan valtakunnallisesta luontolaadun tilasta sekä vertailukontekstia yksittäisten toimijoiden keräämälle tiedolle. Yhteinen järjestelmä parantaisi tiedon kattavuutta, kehittäisi tiedon raportoitavuutta ja hyödynnettävyyttä ja tuotetut tietosisällöt vastaisivat entistä paremmin metsäsektorin eri toimijoiden tarpeisiin.

Hankkeessa määriteltiin luonnonhoidon laatutiedon keskeiset tietosisällöt ja tehtiin toteutettavuusselvitys, jossa tarkasteltiin metsäalan yhteisen luontolaatujen tietojärjestelmän kehittämisen teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Työhön osallistettiin laajasti metsäsektorin keskeisiä toimijoita.

Luontolaatutiedot yhteiseen järjestelmään

Hyötyjä koko toimialalle

Metsäalan yhteisellä luontolaatujärjestelmällä nähdään olevan sekä toimialan yhteisiä hyötyjä että toimijakohtaisia hyötyjä. Järjestelmän tuottamat hyödyt liittyvät ekologisen kestävyyden mittarointiin, luonnonhoidon tason seurantaan, luonnonhoidon vaikuttavuuden arviointiin, toiminnan kehittämiseen sekä viestintään.

Luontolaatutiedon nykytila ja kehitystarpeet

Luontolaatutietoa kerätään yrityksissä runsaasti, joten valtakunnallista luontolaadun tietopohjaa olisi mahdollista laajentaa merkittävästi. Vaikka keruutavoissa, otannoissa ja tunnuksissa on organisaatiokohtaisia eroavaisuuksia, tiedot ovat tietyin reunaehdoin yhtenäistettävissä.

Yhteisen luontolaadun tietojärjestelmän edellytyksenä on riittävän yhtenäinen tapa kerätä ja tallentaa tietoa. Tietojen yhtenäistämiseen tunnistettiin kaksi keskeistä tarvetta, jotka luovat edellytykset eri tietojoukkojen luotettavalle yhdistämiselle yhteisessä luontolaadun järjestelmässä:

  • luontolaatutiedon standardointi sekä
  • luontolaadun tiedonkeruun yhtenäisen ohjeistuksen laadinta.

Vaatimukset uudelle tietojärjestelmälle

Yhteisessä järjestelmässä on keskeistä pystyä takaamaan tiedon tuottajien yksityisyys sekä anonymiteetti toimijoiden omalle tiedolle. Lisäksi toteutukseen on sisällytettävä otoskoon, laadun ja tilastopoikkeamien tarkastelu, jotta voidaan varmistaa julkisten koosteraporttien luotettavuus. Toimijoilla on oltava mahdollisuus tarkastella omaa tietoa siten, kuin se on tuotettu.

Tiedon tallentaminen luontolaatujärjestelmään tulisi olla mahdollisimman vaivatonta ja perustua standardirajapinnan kautta tapahtuvaan tiedonsiirtoon yritysten metsäjärjestelmistä tai vaihtoehtoisesti tiedonkeruusovellusta käyttäen.

Visiona uusi luontolaatujärjestelmä

Luontolaatu 2030 -hankkeen visiona oleva metsäalan yhteinen luontolaadun järjestelmä antaa toteutuessaan luotettavaa sekä kattavaa tietoa talousmetsien luonnonhoidon vuotuisesta tasosta. Järjestelmä luo näin ollen paremmat mahdollisuudet asettaa keskeisille talousmetsien luonnonhoidon tunnuksille tavoitteita ja tarjoaa seurantajärjestelmän niiden saavuttamisen arviointiin. Järjestelmän tuottamalla tiedolla on merkittävä rooli luonnonhoidon kehittämiseen.

Visiona oleva seurantajärjestelmä rakentuu seuraaville pääelementeille:

  • luontolaadun seurannassa mitattavat tunnukset, tiedonkeruun menetelmät ja luontolaatutietojen standardi
  • luontolaadun tietojärjestelmä sisältäen luontolaadun seurantatiedon tietokannan, tiedon raportointijärjestelmän ja rajapintakuvaukset
  • luontolaatutiedon palvelualusta sisältäen järjestelmän ylläpidon ja tietopalvelujen tuottamismallin.

Seuraavat askeleet

Vuoden 2024 aikana toteutetaan luontolaatutietojen yhtenäistämiseen tähtäävinä toimina luontolaatutietojen standardointihanke ja kehitetään ohjeistus luonnonhoidon laatutietojen keruuseen. Tämän jälkeen tavoitteena on rakentaa luontolaatujärjestelmän rakentaminen kevytversiona, mikä tähtää konseptin testaamiseen ja käyttöönottoon ilman mittavia tietojärjestelmäinvestointeja. Päätös vision mukaisen luontolaatujärjestelmän ja palvelualustan rakentamisesta voidaan tehdä kevytversiosta saatujen kokemusten pohjalta.

Materiaaleja

Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Luontolaatu 2030 -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää

Tapion asiantuntijaratkaisut tarjoavat käyttöösi metsä-, luonto- ja paikkatiedon kokeneet osaajat sekä asiantuntijoiden verkostot.

  • Lauri Saaristo
  • Johtava asiantuntija
  • lauri.saaristo(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6055
  • Hanna-Leena Tevä
  • Kehitysjohtaja
  • hanna-leena.teva(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6020
  • Matti Maajärvi
  • Kehittämispäällikkö
  • matti.maajarvi(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6080
  • Esko Välimäki
  • Metsätietopalveluiden päällikkö
  • esko.valimaki(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6079