Miksi talousmetsien luonnonhoidon laatua mitataan?

21.2.2024

Luotettava ja kattava tieto talousmetsien luonnonhoidon laadusta hyödyttää koko metsäalaa. Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa Tapion kehittämispäällikkö Matti Maajärvi saa vieraakseen luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Riitta Raatikaisen Suomen metsäkeskuksesta ja kestävän kehityksen päällikön Silja Pitkänen-Arten Metsä Groupista.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin jakso: Miksi talousmetsien luonnonhoidon laatua mitataan?

Riitta Raatikainen, Matti Maajärvi ja Silja Pitkänen-Arte.

Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoaminen hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsäkäsittelyssä (Metsänhoidon suositukset 2024). Mutta mitä talousmetsien luonnonhoidon laatutiedolla tarkoitetaan?

Metsäkeskuksen luontolaatuarvioinneissa tuotetaan tietoa siitä, miten luontoarvot ovat säilyneet metsänhoidon toimenpiteiden yhteydessä, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. Eli luonnonhoidon laatutiedolla mitataan metsätalouden ekologista kestävyyttä.

Me seuraamme esimerkiksi, onko hakkuissa jätetty riittävän leveät vesistöjen suojavyöhykkeet ja tarpeeksi tekopökkelöitä tai säästöpuita, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte Metsä Groupista. Tietoa peilataan sekä metsäsertifiointiin että Metsä Groupin omiin tavoitteisiin ja mittareihin.

Mutta siihen ei vielä päästä kiinni, onko vaikkapa säästöpuuryhmän paikka jätetty järkevästi tai onko siihen jätetty oikeat puulajit. Se on ehdottomasti kehittämisen paikka, hän jatkaa.

Jotta tiedettäisiin, onko metsässä tehty luonnonhoidon kannalta paras ratkaisu, pitäisi mitata metsikön tilanne ja lajisto sekä ennen että jälkeen hakkuun, lisää Raatikainen. Näin voitaisiin pitkällä aikavälillä tarkastella luonnonhoidon vaikutuksia, eli pystyttiinkö toimenpiteillä turvaamaan lajiston elinolosuhteet.

Tieto luonnonhoidon laadusta hyödyttää koko metsäalaa

Metsäkeskuksen keräämä valtakunnallinen data luonnonhoidon laadusta kertoo koko alalle, missä on onnistuttu ja missä on korjattavaa, sanoo Raatikainen. Luontolaatutietohan on tietoa siitä, onko esimerkiksi metsänhoidon suositukset ja metsäsertifioinnit viety riittävän hyvin käytäntöön.

Pitkänen-Arte kertoo, että puuta jalostava teollisuus on sitoutunut parantamaan luonnon tilaa monimuotoisuustiekartassaan. Haluamme pystyä osoittamaan, että jätämme metsät parempaan kuntoon kuin mitä ne tänä päivänä ovat. Siihen tarvitaan tietoa luonnonhoidon laadusta, hän sanoo.

Kaiken aikaa korostuu tarve mitatulle datalle ja seurantatiedolle, jolla pystytään osoittamaan toiminnan vaikutus ja perustelemaan ekologinen kestävyys, kehittämispäällikkö Matti Maajärvi Tapiosta kiteyttää.

Luontolaatutiedon keräämiseen liittyy monia kehittämistarpeita

Monet eri toimijat keräävät tietoa luonnonhoidon laadusta, mutta kerätyn datan pohjalta ei ole saatu kattavaa kokonaiskuvaa, koska tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden järjestelmissä, Maajärvi sanoo.

Raatikainen lisää, että otoskoon tulisi olla suurempi eli tietoa pitäisi kerätä systemaattisemmin ja laajemmalta alueelta. Tähän tarjoavat mahdollisuuden erilaiset digitaaliset keinot ja kehittyvä teknologia, hän sanoo.

Mitä enemmän pystytään yksittäisen ihmisen tekemästä tiedonkeruusta pääsemään erilaisten teknologioiden hyödyntämiseen, sitä paremmat edellytykset meillä on laajempaan keräämiseen, täydentää Pitkänen-Arte.

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.

Lisätietoa aiheesta

Tapion vuonna 2023 toteuttamassa Luontolaatu 2030 -hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia koota eri toimijoiden keräämät luontolaatutiedot yhteen. Tänä vuonna Tapiossa on käynnissä hankkeita, joilla pyritään yhtenäistämään luontolaatutietoa standardoimalla sitä ja laatimalla yhtenäinen ohje luontolaatutiedon keruuta varten.

Yritykset keräävät luonnonhoidon laatutietoa muun muassa ulkopuolisten metsän- ja luonnonhoidon laadunarviointien avulla. Tutustu asiakastarinaan: Riippumaton laadunarviointi auttaa Finsilvaa kehittymään

  • Matti Maajärvi
  • Kehittämispäällikkö
  • matti.maajarvi(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6080