Pohjois-Karjalan metsäluonto on muutoksessa – metsänhoidon suosituksilta toivotaan tietoa sopeutumiseen

26.5.2020

Tarja Ollas, Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija

Kansallisia metsänhoidon suosituksia ollaan uudistamassa metsä- ja ympäristöalan yhteistyönä. Pohjois-Karjalan alueen metsänomistajat ja alan ammattilaiset kokoontuivat kertomaan suositusten laatijoille näkemyksensä uudistamisen tarpeista erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta. 

Metsänhoidon suositukset kokoaa parhaita metsänhoidon käytäntöjä metsänomistajien ja alan ammattilaisten käyttöön. Tänä keväänä Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisissa koottiin tietoa maakuntien erityistarpeista, joihin suositusten toivotaan tuovan lisävalaistusta. Erityisteemana oli ilmastonmuutos. Pohjois-Karjalan metsänomistajien, luonnonsuojelun ja eri ammattialojen edustajat kokoontuivat Tapion johdolla virtuaalisen pyöreän pöydän äärelle 13. toukokuuta.

Ilmastokestävyys ja monimuotoisuuden vaaliminen voidaan yhdistää kannattavasti

Pyöreässä pöydässä arvioitiin, että metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu on kustannustehokkaasti yhdistettävissä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Monimuotoinen luonto mukautuu paremmin muuttuviin olosuhteisiin tuhoriskien kasvaessa. Yhtenä keinona nähtiin monilajisten sekametsien kasvatuksen lisääminen, mihin toivottiinkin sekä ohjeistusta että valmiiksi muotoiltuja perusteluja. Lehtipuuston pelättiin toisaalta kärsivän hirvituhoista.

Metsätuhojen arvioidaan yleistyvän ilmaston muuttuessa ja sään äärevöityessä. Tuhohyönteiset ja juurikääpä aiheuttavat yhä suuremman uhan metsien terveydelle. Myös kuivuus ja metsäpalot ovat lisääntyviä riskejä. Pohjois-Karjalassa on kuitenkin eteläisempään Suomeen verrattuna vähemmän kuusta, joka on karulla kasvupaikalla erityisen altis kuivumiselle ja siitä johtuville seurannaistuhoille.

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja metsän kasvu sekä hiilensidonta kiihtyy. Tämä mahdollistaa suuremmat hakkuumäärät tulevaisuudessa. Metsämatkailussa nähtiin kasvavaa talouspotentiaalia, kun globaalisti pahenevan kuumuuden ennakoitiin lisäävän turistien kiinnostusta matkustaa pohjoiseen.

Lisätietoa toivottiin vanhojen metsien ja maaperän roolista hiilen varastoinnissa. Osallistujat harmittelivat, että asiasta on julkisuudessa ollut ristiriitaista tietoa. Tietoa toivottiin myös jatkuvan kasvatuksen sekä suometsien ennallistamisen ilmastovaikutuksista. Tieto ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ilmiön vaikutuksista metsiin auttaisi tekemään metsänhoidossa parempia ratkaisuja.

Metsänhoidon suosituksia toivottiin tuhojen torjuntaan ja niistä toipumiseen

Pohjois-Karjalan metsäammattilaiset toivoivat ohjeistusta moniin metsänhoidon käytännön haasteisiin. Suosituksia toivottiin muun muassa juurikäävän pilaamien metsien uudistamiseen ja harvennushakkuiden rytmitykseen vaaroilla ja turvekankailla. Vesiensuojelun toteutukseen toivottiin tarkennuksia.

Pyöreän pöydän tilaisuuden vetänyt metsänhoitaja Kalle Vanhatalo Tapiosta on tyytyväinen tapahtuman antiin: “Pohjois-Karjalassa on hyvin ratkaisukeskeinen tapa suhtautua tuleviin haasteisiin”. “Nyt saadut tiedot ja näkemykset auttavat laatimaan suosituksia, joista on käytännön hyötyä alueen metsien hoidossa”.

Pohjois-Karjalassa on vahva metsäosaamisen keskittymä ja alueen asiantuntijat ovat runsaslukuisesti edustettuina myös suosituksia valmistelevassa ydinryhmässä. Opetusta on maakunnassa tarjolla kaikilla koulutustasoilla, tutkimusta tehdään monipuolisesti ja metsäalan organisaatioita on paljon, mukaan lukien Euroopan metsäinstituutti EFI. Laaja verkosto mahdollistaa tutkimustiedon ja uusien metsänhoidon suositusten nopean hyödyntämisen käytännössä.

Pyöreän pöydän anti menee laajan yhteistyöryhmän käsittelyyn

Kansalliset metsänhoidon suositukset perustuvat parhaaseen tutkimustietoon sekä metsä- ja ympäristöalan käytännön kokemuksiin. Tavoitteena on kokonaiskestävä metsätalous. Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä kootaan suositusten käyttäjien näkemyksiä metsänhoidon käytäntöjen kehittämistarpeesta omalla alueella sekä uusia ideoita, joilla suositukset saataisiin parhaiten osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Pyöreän pöydän osallistujat edustavat monipuolisesti metsänhoidon suositusten hyödyntäjiä:

  • metsäpalveluyrittäjä
  • metsäkoneyrittäjä
  • metsänomistaja
  • metsäkeskuksen asiakasneuvoja
  • metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelija tai asiakasneuvoja
  • kunnan metsäasioista vastaava
  • MTK:n edustaja
  • luonnonsuojelupiirin edustaja
  • sahan edustaja
  • energiateollisuuden edustaja
  • metsäteollisuuden edustaja
  • metsäalan opettaja.

Alueelliset tilaisuudet, joita oli kevään aikana yhteensä 5, täydentävät valtakunnallisen Metsänhoidon suositukset -verkoston työtä, jossa 28 metsä- ja ympäristöalan organisaatiota valmistelevat suosituksia yhteistyössä. Pyöreän pöydän viestit käsitellään ohjausryhmässä kesäkuussa. Työn tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö ja sitä koordinoi Tapio Oy. Metsänhoidon suositukset on osa kansallisen metsästrategian toteutusta.

Lisätiedot ja haastattelut

Lisätietoja antaa metsänhoidon suositusten uudistamista koordinoiva metsänhoitaja Kalle Vanhatalo, Tapio Oy. Haastattelusta voi sopia sähköpostitse kalle.vanhatalo@tapio.fi tai puhelimitse 040 192 1874.

www.tapio.fi/metsanhoidon-suositukset

Twitter: #metsänhoidonsuositukset

  • Kalle Vanhatalo
  • Palvelualueen päällikkö, konsultointi
  • kalle.vanhatalo(at)tapio.fi
  • +358 40 192 1874