Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on säässä ja ilmastossa tapahtuviin muutoksiin varautumista. Tapiossa toteutetuissa hankkeissa kansallista sopeutumista on edistetty esimerkiksi sen mitattavuuden ja seurannan näkökulmasta. Myös Metsänhoidon suositukset on päivitetty huomioimaan ilmastonmuutos. Viestimällä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeesta ja keinoista voimme herätellä niin yksityishenkilöitä kuin organisaatioitakin miettimään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten ja luonnon hyvinvointiin eri tavoin. Esimerkiksi kasvukauden ennustetaan pitenevän, jolloin ruoantuotantoon voidaan tulevaisuudessa ottaa uusia lajeja. Toisaalta ilmaston lämpeneminen lisää tuholais- ja kuivuusriskiä, ja tulvia koetaan niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Metsätalouden näkökulmasta lisääntyvä metsätuhojen riski on keskeisin ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka metsien kasvulle. Metsien kasvukyvystä huolehtiminen oikea-aikaisella metsänhoidolla on hyvä keino pienentää ilmastonmuutoksen riskejä omassa metsätaloudessa.

Etukäteen varautuminen onkin aina kannattavampaa kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen. Aktiivisilla sopeutumistoimilla voidaan varautua ilmastonmuutokseen, ehkäistä ja lieventää sen haitallisia vaikutuksia sekä hyödyntää muutoksesta syntyviä mahdollisuuksia.

Tapion hankkeet 2015-2017 kansallisen sopeutumisen edistämiseksi

Tapiossa on edistetty kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Sopeutumistyön punaisena lankana toimivaa Kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa 2022 on toteutettu vuosina 2015-2017 seuraavissa hankkeissa:

Sopeutumisen seuranta ja mitattavuus (2015-2017)

Seurannan tueksi kehitetyillä indikaattoreilla voidaan tuottaa tietoa sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta sekä viestiä yhteiskunnan eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä. Indikaattorit mittaavat sopeutumisen eri puolia. Indikaattoreiden valinta ja kuvaaminen tehtiin laajassa sidosryhmätyössä. Raportin voit lukea täältä.

Sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeet Suomessa (2017)

Millainen tutkimus auttaa turvaamaan kestävän ja toimintakykyisen yhteiskunnan muuttuvassa ilmastossa? Minkälaisia tieto- ja osaamistarpeita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyy? Näihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan Tapiossa tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä Suomelle keskeisistä sopeutumistutkimuksen tieto- ja osaamistarpeista sekä sopeutumistutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta. Selvityksen löydät täältä.

Yksityisen sektorin sopeutuminen (2016-2017)

Muuttuva ilmasto edellyttää myös yrityksiltä riskienhallintaa ja uusien käytäntöjen hallitsemista. Sopeutumalla ilmastonmuutokseen yritys takaa toimintaedellytyksensä ja voi saada liiketoimintaetua esimerkiksi tuotteistamalla sopeutumisen ratkaisuja. Tapion ja yritysvastuuverkosto FIBS ry.:n järjestämien työpajojen perusteella resilienssiä voidaan käsitellä yrityksissä ainakin riskienhallinnan, tuotekehityksen, yritysvastuun ja yrityksen strategian näkökulmasta. Voit lukea lisää ilmastoriskeistä yrityksen arvoketjuissa Tapion julkaisusta täältä.

Päivitetyt Metsänhoidon suositukset sopeutumiseen

Vuonna 2019 päivitetyissä Metsänhoidon suosituksissa nostetaan esille ilmastonmuutoksen tuomat haasteet metsätaloudelle viimeisimpien ilmastoskenaario-ennusteiden pohjalta. Suosituksissa tarjotaan tietoa ja ratkaisuja metsänomistajan päätöksenteon tueksi. Aktiivinen puuston kasvua ja terveyttä edistävä metsänhoito ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat tärkeitä tekijöitä, kun halutaan vahvistaa metsien kykyä tuhoja vastaan. Hyvänä lähtökohtana on kasvatettavien puulajien valinta kasvupaikan ja maalajin mukaan.

Suositukset on laadittu Tapiossa laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset on osa Kansallisen metsästrategian 2025 toteutusta ja ne on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Päivitetyt suositukset löytyvät täältä. Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanjasivuille on koottu metsänomistajalle perustiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin ja tiivistetty yhteen metsänhoidon parhaat keinot varautumiseen.

Yhteisviestinnällä ja kampanjoinnilla lisää puhtia sopeutumistyöhön

Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta?Miten arjen pienillä teoilla voi varautua säässä ja ilmastossa tapahtuviin muutoksiin? Näihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan Tapion, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteisessä viestintäkampanjassa Ilmastonmuutos haltuun – ennakoi, varaudu, sopeudu. Kampanjassa nostetaan esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia konkreettisin esimerkein ja herätellään omatoimiseen varautumiseen arjen toimintaympäristössä. Kampanjaa on toteutettu vuosina 2018-2019. Katso lisätietoja ja kampanjan piirrosvideo täältä. Voit myös ilmoittaa sivustolla itsesi ja organisaatiosi mukaan ottamaan #ilmastonmuutoshaltuun #hyvänsäänaikana.

Metsänomistajille suunnatussa kampanjassa Kaukaa viisasta metsänhoitoa -sivustolle on koottu teemoittain tietoa metsänhoidon parhaista käytännöistä ja menetelmistä ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Tavoitteena on auttaa metsänomistajaa tekemään ilmastokestäviä metsänhoidon päätöksiä. Kampanjaa varten toteutetussa piirrosvideossa Kauko Viksu pohtii oman metsänsä hoitoa muuttuvassa ilmastossa. Toteutuksessa ja viestinnässä ovat olleet mukana vuonna 2019 maa- ja metsätalousministeriöTapioSuomen metsäkeskusMTK ja Luonnonvarakeskus.

Lisätietoja 

Nora Arnkil, Tapio Oy
nora.arnkil(at)tapio.fi
050 325 8047

Tietoa ja työkaluja käyttöön

Tietoisku sopeutumisesta (PDF, 2018)

Tietokortteja sopeutumisesta eri näkökulmista:

Tarkastele yritystoimintasi ilmastokestävyyttä (PDF, 2017)

Ilmastokestävyys: julkinen sektori (Prezi, 2016)

Ilmastokestävyys: yritykset (Prezi, 2016)

Maa- ja metsätalousministeriön sivut sopeutumisesta

Vanhoja hankeraportteja

Ilmastokestävyyden tarkastelu – konsepti käytännön työvälineeksi (PDF, 2016)

Selvitys yksityisen sektorin sopeutumisesta ilmastonmuutokseen (PDF, 2016)

  • Nora Arnkil
  • Luonnonhoidon asiantuntija
  • nora.arnkil(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6021