Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti

Tapion raportti nro 38

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti

Suometsien kokonaisanalyysin loppuraportissa julkaistiin politiikka- ja tutkimussuosituksen suometsien hoitoon. Politiikkasuositukset koskevat suometsien alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamista, suometsien vesiensuojelun tehostamista, suometsäosaamisen vahvistamista sekä suometsiin liittyvän yhteistyöverkoston perustamista. Lisää tutkimusta tarvitaan puolestaan eri toimenpiteiden panos-tuotossuhteista, peitteisestä metsänkasvatuksesta ja turvemaiden kasvihuonekaasutasapainosta.

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti on tarkoitettu metsien ja ympäristöasioiden parissa toimiville: poliitikoille, valtion hallinnon työntekijöille, metsäteollisuudessa työskenteleville, metsänomistajille ja henkilöille jotka ovat kiinnostuneita suometsien hoidosta.

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti (pdf) →

Julkaisun sisältö

1. Suometsien puuvarat

• Metsänparannusohjelmat muuttivat soiden maankäyttöluokkia
• Heikkotuottoisiksi jäänyt 10-20 % ojitusalueista
• Suopuustojen tilavuus ja kasvu 2,5 -kertaistuneet
• Suometsät varttuneet
• Suunnitteesta turvemailta viidennes
• Turvemaiden osuus suunnitteesta kasvaa Pohjanmaalla ja Kainuussa

2. Suometsien hoidon erityispiirteet, puunkorjuu ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen

• Lannoitus lisää puuston kasvua suometsissä
• Aktiivinen metsänhoito suometsissä kannattavaa
• Puunkorjuu kalliimpaa kuin kankailla – roudaton aika lisääntymässä
• Uudet suunnittelumenetelmät tehostavat korjuuta
• Ilmastonmuutos lisää turvemaiden puuston kasvua
• Ilmastovaikutusten hallinta tasapainoilua maaperän ja puuston päästöjen välillä
• Kestävään käyttöön ei yhtä helppoa ratkaisua
• Uuden puusukupolven perustaminen hankalampaa kuin kangasmailla
• Eri-ikäisrakenteinen kasvatus turvemailla
• Yläharvennus vähentää turvemaiden hakkuukertymää

3. Soiden monimuotoisuus

• Monimuotoisuus vaarassa etenkin rehevillä Etelä-Suomen soilla
• Monimuotoisuutta luonnonhoidolla, suojelulla ja ennallistamisella
• Soista suojeltu 13 %

4. Suometsätalouden vesistövaikutukset ja niiden hallinta

• Ojitus muuttaa hydrologiaa
• Päätehakkuut lisäävät päästöjä, lannoitus vähemmän
• Vesistökuormituksen indikaattorit
• Kiintoaine liettää ja samentaa vesistöjä
• Ravinnekuormitus lisää kasviplanktontuotantoa ja vesikasvillisuuden leviämistä
• Humuskuormitus vaikuttaa vesistön lämpötilaan ja happitalouteen
• Käytössä olevilla vesiensuojelumenetelmillä ehkäistään lähinnä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden aiheuttamaa kuormitusta
• Peitteinen metsänkasvatus ehkäisee eroosiota
• Metsätaloudesta aiheutuva vesistökuormitus suurempaa kuin aiemmin on arvioitu

5. Toimenpiteillä positiivisia tai negatiivisia yhteisvaikutuksia

6. Politiikka- ja tutkimussuositukset

• Turvemaiden käsittelyssä korostetaan paikallisia erityispiirteitä
• Suometsäosaamista vahvistetaan
• Vesiensuojelua tehostetaan
• Perustetaan suometsien yhteistyöverkosto
• Laaja-alaiset vaikuttavuusanalyysit
• Tieteellinen näyttö peitteisen metsänkasvatuksen tuloksista
• Turvemaiden kasvihuonekaasutasapainon hallinta

Lataa Suometsien kokonaisanalyysi -raportti

Metsäpolitiikkafoorumi edistää tutkimusnäyttöön perustuvaa metsä- ja ympäristöpolitiikkaa. Foorumissa analysoidaan tieteellinen tieto ajankohtaisista aiheista ja laaditaan synteesi sekä annetaan politiikka- ja tutkimussuosituksia havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Foorumi kokoaa ihmisiä yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja käytännön metsänhoitoa tekevistä organisaatioista keskustelemaan ja jakamaan viimeisimpiä tutkimustuloksia ja parhaita käytännön kokemuksia.