Tapion raportti nro 38

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti

Suometsien kokonaisanalyysin loppuraportissa julkaistiin politiikka- ja tutkimussuosituksen suometsien hoitoon. Politiikkasuositukset koskevat suometsien alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamista, suometsien vesiensuojelun tehostamista, suometsäosaamisen vahvistamista sekä suometsiin liittyvän yhteistyöverkoston perustamista. Lisää tutkimusta tarvitaan puolestaan eri toimenpiteiden panos-tuotossuhteista, peitteisestä metsänkasvatuksesta ja turvemaiden kasvihuonekaasutasapainosta.

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti on tarkoitettu metsien ja ympäristöasioiden parissa toimiville: poliitikoille, valtion hallinnon työntekijöille, metsäteollisuudessa työskenteleville, metsänomistajille ja henkilöille jotka ovat kiinnostuneita suometsien hoidosta.

Suometsien kokonaisanalyysi – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti (pdf) →

Julkaisun sisältö

1. Suometsien puuvarat

  • Metsänparannusohjelmat muuttivat soiden maankäyttöluokkia
  • Heikkotuottoisiksi jäänyt 10-20 % ojitusalueista
  • Suopuustojen tilavuus ja kasvu 2,5 -kertaistuneet
  • Suometsät varttuneet
  • Suunnitteesta turvemailta viidennes
  • Turvemaiden osuus suunnitteesta kasvaa Pohjanmaalla ja Kainuussa

2. Suometsien hoidon erityispiirteet, puunkorjuu ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen

  • Lannoitus lisää puuston kasvua suometsissä
  • Aktiivinen metsänhoito suometsissä kannattavaa
  • Puunkorjuu kalliimpaa kuin kankailla – roudaton aika lisääntymässä
  • Uudet suunnittelumenetelmät tehostavat korjuuta
  • Ilmastonmuutos lisää turvemaiden puuston kasvua
  • Ilmastovaikutusten hallinta tasapainoilua maaperän ja puuston päästöjen välillä
  • Kestävään käyttöön ei yhtä helppoa ratkaisua
  • Uuden puusukupolven perustaminen hankalampaa kuin kangasmailla
  • Eri-ikäisrakenteinen kasvatus turvemailla
  • Yläharvennus vähentää turvemaiden hakkuukertymää

3. Soiden monimuotoisuus

  • Monimuotoisuus vaarassa etenkin rehevillä Etelä-Suomen soilla
  • Monimuotoisuutta luonnonhoidolla, suojelulla ja ennallistamisella
  • Soista suojeltu 13 %

4. Suometsätalouden vesistövaikutukset ja niiden hallinta

  • Ojitus muuttaa hydrologiaa
  • Päätehakkuut lisäävät päästöjä, lannoitus vähemmän
  • Vesistökuormituksen indikaattorit
  • Kiintoaine liettää ja samentaa vesistöjä
  • Ravinnekuormitus lisää kasviplanktontuotantoa ja vesikasvillisuuden leviämistä
  • Humuskuormitus vaikuttaa vesistön lämpötilaan ja happitalouteen
  • Käytössä olevilla vesiensuojelumenetelmillä ehkäistään lähinnä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden aiheuttamaa kuormitusta
  • Peitteinen metsänkasvatus ehkäisee eroosiota
  • Metsätaloudesta aiheutuva vesistökuormitus suurempaa kuin aiemmin on arvioitu

5. Toimenpiteillä positiivisia tai negatiivisia yhteisvaikutuksia

6. Politiikka- ja tutkimussuositukset

  • Turvemaiden käsittelyssä korostetaan paikallisia erityispiirteitä
  • Suometsäosaamista vahvistetaan
  • Vesiensuojelua tehostetaan
  • Perustetaan suometsien yhteistyöverkosto
  • Laaja-alaiset vaikuttavuusanalyysit
  • Tieteellinen näyttö peitteisen metsänkasvatuksen tuloksista
  • Turvemaiden kasvihuonekaasutasapainon hallinta

 

Lataa Suometsien kokonaisanalyysi -raportti

Suometsien kokonaisanalyysi raportti

Metsäpolitiikkafoorumi edistää tutkimusnäyttöön perustuvaa metsä- ja ympäristöpolitiikkaa. Foorumissa analysoidaan tieteellinen tieto ajankohtaisista aiheista ja laaditaan synteesi sekä annetaan politiikka- ja tutkimussuosituksia havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä muodossa. Foorumi kokoaa ihmisiä yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja käytännön metsänhoitoa tekevistä organisaatioista keskustelemaan ja jakamaan viimeisimpiä tutkimustuloksia ja parhaita käytännön kokemuksia.

Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön logot

 

Suometsien kokonaisanalyysi, loppuraportti

Henry Schneider, Risto Päivinen, 2020
Tapion raportteja nro 38.
Julkaistu 10.2.2020
ISBN 978-952-5632-85-9  ISSN 2342-804X(pdf)
© Tapio Oy